Julkaisija katsoo, että kahden mallin esitteleminen on reagointia muuttuvaan näkemysympäristöön.
Suomen helluntaikirkko julkaisi helmikuussa eettis-opillisen toimikunnan valmisteleman julkilausuman Suomen helluntailiikkeen teologisia näkemyksiä juutalaisuudesta ja Israelista.
Julkilausuma on herättänyt sosiaalisessa mediassa keskustelua sen sisältäessä kuvailun kahdesta Israel-teologian maa-aluetta koskevasta näkemyksestä, joita toimikunta katsoo helluntaiseurakuntien piirissä esiintyvän. Julkilausuma tehtiin täydentämään vuonna 2012 julkaistua ensimmäistä lausumaa.
Julkilausumassa kuvaillaan nimeämätön, ”perinteinen ja vallitseva näkemys”, jossa nyky-Israel toimii lopunajan tapahtumien näyttämönä ja maassa on kysymys Raamatun profetioiden täyttymyksestä.
Lisäksi julkilausumassa esitellään niin ikään nimeämätön ”toinen näkemys”, jossa Uuden testamentin katsotaan kuvailevan Abrahamille luvatun perinnön kasvamista ja laajenemista uuden liiton myötä.
”Jumalan kansa- ja valtakunta-käsitteitä ei enää voida sitoa maa-alueeseen ja yhteen etniseen ryhmään (juutalaisiin). [––] Jumala antaakin Abrahamin hengellisille jälkeläisille koko maailman, ja samalla Jumalan kansan etniset rajat murtuvat”, julkilausumassa kuvaillaan näkemystä.
Julkilausuma on kokonaisuudessaan luettavissa Helluntaikirkon verkkosivuilla.
”Kuviota muuttaa se, että pastoreita eläköityy koko ajan”.
Toimikunnan puheenjohtajan Petri Mäkilän mukaan julkilausuman antaminen liittyy käytäntöön, jossa Helluntaikirkko pyynnöstä antaa lausuntoja helluntailiikkeen näkemyksistä. Pyyntöjä tulee sekä omalta seurakuntakentältä että helluntailiikkeen yhdistyksiltä.
– Olemme tulleet varsin vahvasti yhtenäiskulttuurisesta helluntaiherätyksestä nykytilanteeseen, jossa tiedetään, mitä muissa kristillisissä traditioissa ajatellaan, ja meidän näkemyksiämme myös haastetaan. Seurakuntakentässä tarvitaan työkaluja, ja siihen julkilausuma omalta osaltaan vastaa, Mäkilä sanoo.
Petri Mäkilä kuvaili julkilausuman syntyprosessia RV Podcastin jaksossa Helluntaikirkon Israel-julkilausuma puhuttaa. Mäkilä on Espoon helluntaiseurakunnan pastori ja koulutukseltaan Helsingin yliopistosta valmistunut teologian maisteri. Hän toimi Ristin Voiton päätoimittajana vuosina 2018–2022.
Yksi opillista linjausta kaivannut taho on ollut IK-opisto. Mäkilä painottaa, ettei opistolla ole erityistä Israel-opetusta.
– Aihe tulee esiin muun opetuksen yhteydessä. Siinä on tullut esiin myös se, että eri opettajilla saattaa olla eri käsityksiä tästä aihealueesta.
Mäkilä myös toivoo, ettei julkilausumaa pidettäisi opillisena käskyttämisenä, vaan että sen ymmärrettäisiin esittelevän kaksi näkemystä Israelin maa-alueen roolista.
– Myönnän kyllä, että tässä kohtaa mennään kaksilla rattailla. Tämä kuitenkin kuvaa mielestäni nykytilaa helluntaiherätyksessä.
– Paikallisseurakunnat joka tapauksessa käsittelevät näitä asioita itsenäisesti. Tämä on samantyyppinen asia kuin taannoinen naisten asemaa koskeva teologinen aineisto, joka lähetettiin seurakuntiin paikallista keskustelua varten.
Petri Mäkilä kuuluu opistoyhdistys Iso Kirja ry:n hallitukseen.
”Täyttymyksen teologia on pohjaltaan korvausteologinen”.
Ristin Voitto kysyi kyselytutkimuksessa syksyllä 2024 seurakuntien pastoreilta ja päävastuunkantajilta heidän näkemyksiään Israelista ja juutalaisista.
Vastaajille esitettiin kaksi vastakkaista väittämää: ”Raamattu ei anna perusteita nähdä nyky-Israelin syntymistä ja juutalaisten palaamista Israeliin Raamatun profetioiden täyttymyksenä” ja ”Nyky-Israelin synty on osa viimeisten aikojen tapahtumia. Juutalainen kansa palaa sille Raamatussa luvattuun maahan”.
70 vastaajasta reilut 80 prosenttia oli täysin tai jokseenkin täysin sitoutunut jälkimmäiseen väittämään tiivistettyyn Israel-näkemykseen samalla kun suunnilleen samat vastaajat ilmoittivat olevansa eri mieltä ensimmäisen väittämän kanssa.
Petri Mäkilä arvioi, että pastorikunta on ”kyllä ilmeisesti hyvin sitoutunut perinteiseen näkemykseen”.
– Kuviota muuttaa se, että pastoreita eläköityy koko ajan ja uusia pastoreita tulee tilalle. Uskallan väittää, että RV:n tutkimuksen prosenttiluku tulee vuosittain muuttumaan.
– Me emme ole osanneet vastata siihen haasteeseen, joka tulee liikkeen ulkopuolelta. Näkemyksiä tulee isoista kirkkokunnista ja evankelikaalisista kouluista.
– Tämä haaste pitäisi ottaa tosissaan. Sen sijaan että bunkkeroidutaan, pitäisi vain kärsivällisesti opettaa, mitä me Raamatusta ymmärrämme, perinteisen Israel-näkemyksen taakse itse ilmoittautuva Mäkilä sanoo.
– Nuori sukupolvi ei enää omaksu asioita niin, että vain julistetaan asiat heille saarnapöntöstä.
Helluntaikirkon julkilausuman lopun yhteenvedossa irtisanouduttiin antisemitismistä ja otettiin kriittinen kanta juutalaisen kulttuurin, rituaalien ja traditioiden omaksumiseen ja ihannoimiseen seurakunnissa.
Fidan Davar-koulutustyötä pitkään johtanut pastori Harri Kröger sanoo, että julkilausumassa olisi täytynyt tehdä selkeämpi pesäero myös korvausteologiaan, jossa seurakunnat ovat ottaneet Israelille kuuluvan paikan.
– Täyttymyksen teologia on pohjaltaan korvausteologinen. Siinä mennään liian pitkälle lupausten täyttymisessä Jeesuksessa, ja siinä kumoutuvat kansalliset lupaukset ja liitot, jotka Jumala on tehnyt Israelin kansan kanssa, Kröger arvioi.
Keskeisenä seurannaisongelmana julkilausuman kahden mallin ratkaisussa Kröger näkee niiden opettamista nuorille.
– Moni näkee asian niin, että opetetaan molemmat mallit ja sitten ihminen voi valita niiden väliltä.
– Jos kuitenkin opetetaan rinnakkain kahta mallia Raamattua tuntemattomalle nuorelle uskovalle, koko kysymys Israelista ja juutalaisista on vaarassa muodostua hänelle hyvin vastenmieliseksi. Tällöin ei nouse uusia kristittyjä, jotka rukoilevat Israelin puolesta, eikä työntekijöitä juutalaisten keskuuteen, Kröger huolehtii.
Myös Petri Mäkilä soisi, että opetus olisi suunnitelmallista.
– Toivoisin, että tiedostamme, ettei mielestämme huolestuttava kehitys mene sillä ohi, että toivotaan parasta tai haukutaan toisia, vaan asioihin on tartuttava.
– Jumala on antanut meille isille ja äideille tehtäväksi opettaa ja siirtää uskomme seuraaville sukupolville. Se ei siirry kätten päälle panemisen kautta, vaan vaaditaan opetusta ja ohjausta.
– Meidän on laitettava käsi sydämelle. Jos nuoret eivät ole omaksuneet sitä, mitä itse ajattelemme Israelista, on pohdittava, mikä meni pieleen. Ja tämä on aito haaste muissakin asioissa. l
Petri Mäkilän koko haastattelu RV Podcastin jaksossa Helluntaikirkon Israel-julkilausuma puhuttaa. Jakso on kuunneltavissa Ajassa-sovelluksessa, YouTubessa ja Spotifyssa.
