Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Helluntaiherätys avautuu ekumenialle

 

Yhdysvaltain helluntailiikkeen piispa James Leggett (oik.) sai Tveitiltä muistoksi historiallisesta vierailusta kirjan. (Kuva Kaj Aalto)

Helluntaiherätyksen 22. maailmankonferenssi Tukholmassa sai yllätysvieraan, joka puhui kristittyjen yhteyden puolesta. Olav Fykse Tveit on ensimmäinen Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri, joka on kutsuttu helluntailiikkeen maailmankonferenssiin.

– Olen syvästi vakuuttunut, että KMN:n jäsenkirkot, joista jotkut ovat helluntaikirkkoja, tarvitsevat läheisempiä siteitä siihen helluntailiikkeeseen, jota tämä konferenssi edustaa, pääsihteeri Olav Fykse Tveit sanoi.

– Ja nöyrä vakaumukseni on, että te tarvitsette meitä.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Tammikuussa Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeriksi valittu Tveit kertoi, että hänellä on sekä perhepiirissä että ystäväpiirissä useita helluntailaisia, jotka ovat avanneet luterilaiselle teologille uusia näköaloja. Yhteyksillä on ollut merkitystä myös hänen omalle uskontaipaleelleen.

Olav Fykse Tveitin mukaan Pohjoismaissa ekumenia voi paremmin kuin aikoihin. Nämä maat voivat myös olla innostamassa muiden maanosien kristittyjä etsimään yhteyttä.

Tveitin vierailu osoittaa, että niin Kirkkojen maailmanneuvoston kuin helluntailiikkeen piirissä on tapahtumassa muutos, joka mahdollistaa keskustelun yhdistävistä ja erottavista asioista. Ei ole kovin montaa vuotta siitä, kun niin sanotut vanhat kirkot pitivät helluntaiherätystä lahkona. Ja helluntaipiireissä on katsottu karsaasti ”hengettömiä laitoskirkkoja”.

Kun parituhatta osanottajaa 74 maasta kokoontui Tukholman Filadelfiakirkkoon keskustelemaan ja kuuntelemaan viestejä eri puolilta maailmaa, oheistapahtumana oli myös teologinen konsultaatio, johon osallistui helluntaiteologeja eri puolilta maailmaa. Siellä keskusteltiin muun muassa teologisen koulutuksen tarpeista ja haasteista eri puolilla maailmaa.

Yksi osanottajista oli teologian tohtoriksi viime talvena väitellyt norjalainen Terje Hegertun, joka on väitöskirjassaan pureutunut Norjan helluntailiikkeen historiaan. Hänen mukaansa ekumeeninen avautuminen on seurausta yksityisten ihmisten työstä dialogin aikaansaamiseksi.

– On tärkeää kertoa siitä, mihin uskomme, korjata väärinkäsityksiä ja kumota stereotypioita, Hegertun kommentoi ekumeenista vuorovaikutusta.

Hegertun opettaa nykyisin helluntaiteologiaa Norjan luterilaisessa pappisoulutuksessa.