Lääkityksellä ja terapialla hoidetaan nykyään mielenterveyshäiriöiden lisäksi tavallisia elämään kuuluvia ongelmia. Taustalla on psykiatri Ben Furmanin mukaan elämän inhimillisten ongelmien medikalisointi.
Suomessa masennus on kasvanut vakavaksi ongelmaksi ja se onkin yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Masennusoireilu on lisääntynyt myös nuorten kohdalla. Lääkehoito eli erilaiset mieliala- ja masennuslääkkeet ovat nousseet pitkäkestoisen terapian ohessa yleisimmäksi hoitomuodoksi mielenterveyden häiriöissä.
Havaittavissa kuitenkin on, että nämä nykyiset hoitokeinot eivät näytä tehoavan riittävästi masennukseen. Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan tarjotut ratkaisut saattavat jopa pahentaa ja pitkittää ongelmaa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi laitoshoidossa olevien vanhusten masennusoireet pahenivat lääkityksellä.
– Vanhusten masennuksen hoitoon on olemassa aika monia psykologisia hoitomenetelmiä, mutta yksi niistä on osoittautunut selvästi paremmaksi kuin muut: puutarhaterapia.
Masennuslääkkeitä määrätään nykyään myös odottaville äideille, vaikka lääkkeet aiheuttavat vieroitusoireita syntyville lapsille.
– Kun itse opiskelin, ei raskaana oleville naisille annettu masennuslääkkeitä. Lääkärit kokevat, että heillä ei ole tarjota vaihtoehtoja, vaikka palveluja kyllä on olemassa, Furman sanoo.
Tavallisia ongelmia lääkitään
Terapiassa käymisestä on tullut nykyaikana lähes muoti-ilmiö ja lääkehoitoa määrätään yhä useammalle. Ben Furman sanoo, että taustalla on medikalisaatio eli elämän ongelmien lääketieteellistäminen. Masennusta ja ahdistusta ei nähdä enää normaaleina elämään kuuluvina asioina, vaan niiden ajatellaan tarvitsevan aina lääketieteellistä hoitoa.
– Esimerkiksi parisuhdeongelmat kuuluvat elämään. Kyseessä ei ole sairaus, jota pitää hoitaa lääketieteen keinoin, Furman toteaa.
– Myös lasten levoton käyttäytyminen koulussa on medikalisoitu, sanoo Furman.
Levoton lapsi lähetetään tutkimuksiin ja hänellä diagnosoidaan ADHD, johon määrätään lääkitys. Furman on vahvasti medikalisaatiota vastaan, koska näkee siinä paljon ongelmia.
– Kaikkia ongelmia ei ole pakko medikalisoida. Jos raskauden aikaista masennusta, vanhusten masennusta tai nuorten ahdistusta ei medikalisoida, on pakko keksiä kansanomaisempia hoitokeinoja kuin lääkitys. Uskon, että voisimme siten välttää tämän noidankehän, jossa nyt olemme.
Matalan kynnyksen terapiaa
Nuorten masennusoireilun syiksi on arveltu niin sosiaalisen median kuin ammatinvalinnan luomia paineita. Ben Furman näkee, että masentuneisuus kuuluu jollain tasolla nuoruuden kehitysvaiheeseen, koska oireilua on ollut ennen sosiaalista mediaakin. Oireita ei tulisi hoitaa lääkityksellä tai pitkillä terapioilla, koska siitä tulee helposti loppumaton kierre.
Varteenotettavampi vaihtoehto ovat vaikkapa evankelisluterilaisen kirkon piirissä perustetut, lyhytterapeuttista, usein ratkaisukeskeistä lähestymistapaa käyttävät walk in -klinikat.
– Klinikoihin voi vain mennä, jos on henkisiä ongelmia. Niissä ei tuputeta lääkkeitä tai diagnooseja, vaan yritetään auttaa muuten. Tulokset ovat olleet käsittääkseni uskomattoman hyviä, Furman sanoo.
Perinteiset pitkäkestoiset psykoterapiat ovat painottuneet asiakkaan kuuntelemiseen. Ratkaisukeskeisessä terapiassa taas autetaan asiakasta löytämään itse ratkaisuja ongelmiin. Ben Furman toivoo, että lyhytterapioita käytettäisiin mielenterveyden häiriöiden hoidossa nykyistä paljon enemmän.
– Tilastollisesti lyhytterapioilla saadaan aivan yhtä hyviä tuloksia kuin pitkillä terapioilla.
Furman näkee, että palvelujärjestelmä vaatisi miettimistä. Masennuksen hoitoa tulisi myös siirtää takaisin niille toimijoille, jotka voisivat tarjota lääkkeetöntä tukea, kuten papeille ja sosiaalityöntekijöille.
Ohjelma on katsottavissa veloituksetta Permanto-palvelusta ja YouTubesta.
Teksti: Elina Uusikylä Kuvat: Stas Voronin
