Kirjoittanut
Moni evankelistakonkari sinnittelee kansaneläkkeen varassa ja tekee kokousvierailuja rankasti alipalkattuna. Kiertävät evankelistat ja jotkut lähetystyöntekijöistä eivät useimmiten itse ole osanneet pyytää eläkemaksuihin oikeuttavaa palkkaa.
Raimo, 70, on helluntailaisen seurakuntakentän harmillisen laiminlyönnin uhri: evankelistalle on kertynyt pitkältä uralta olematon työeläke.
Kiertävänä evankelistana lähes koko aikuisikänsä toiminut Raimo saa eläkettä alle 800 euroa kuukaudessa.
– Minun mielestäni palkastani pidätettiin eri seurakunnissa työeläkemaksuja. Ne ovat jääneet joko seurakuntiin tai vakuutusyhtiöön, en tiedä, Raimo pohtii.
Hän yritti kymmenisen vuotta sitten selvittää syytä eläkekertymänsä pienuuteen. Jotta asia olisi saatu etenemään, olisi se vaatinut satojen eri kokousjärjestäjien antamien palkkakuittien esittämistä vuosikymmenien ajalta.
– Ei sellaista paperinippua voi kenelläkään olla varastossa.
Laillinen, mutta epäoikeudenmukainen tilanne
Moni evankelista on saanut vierailuistaan vuosikymmeniä vain verottomia mutta eläkettä kerryttämättömiä kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Ne ovat riittäneet monelle niukkaan elämään tottuneelle, etenkin jos ajomatkat ovat olleet pitkiä ja kilometrikorvauksia on kertynyt.
Verotarkastaja Juha Tikkanen Itä-Suomen verotarkastusyksilöstä toteaa, ettei järjestelyssä ole ollut sinänsä mitään laitonta.
– On toki olemassa tapauksia, joissa palkat on yritetty naamioida kulukorvauksiksi, mutta tässä ei ole kysymys samasta asiasta, Tikkanen arvioi.
Evankelistoille on yksinkertaisesti maksettu liian vähän palkkaa, josta eläke normaalisti kertyy.
– Tietysti verottomista korvauksista voi maksaa itselleen eläkettä. Mutta täytyy sanoa, että kyllä henkilön tulot ovat olleet todella pienet, jos pelkillä korvauksilla on eletty, Tikkanen toteaa.
Kiertävät evankelistat ja jotkut lähetystyöntekijöistä eivät useimmiten itse ole osanneet pyytää eläkemaksuja sisältävää palkkaa, mutta eivät sitä ole seurakunnatkaan aina tarjonneet.
Raimo arvelee, että seurakunnissa on menty usein sen mukaan mikä on maksajalle helpointa ja edullisinta. Hän valittelee, että evankelista asema palkkioneuvotteluissa ylipäätään on ollut ja on yhä useammin hyvin huono.
– Satojen kilometrien päässä oleva seurakunta saattaa sanoa, että saat seitsemän kymppiä kun tulet pitämään kokouksen, ota tai jätä.
Pienituloiselle muutamakin kymppi voi olla paljon, ja kutsumustyötä tekevä suostuu usein kohtuuttomiinkin ehdotuksiin.
Palkkiotaso on liian pieni
Helluntaiseurakuntien julistajat Help ry:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Sopanen kertoo keskustelleensa monen vanhan julistajan kanssa, joille eläkeiän kurjuus on saattanut olla katkera asia.
– Kyllä työmies olisi paitsi palkkansa, myös eläkkeensä ansainnut, Sopanen pahoittelee.
Tilannetta ovat omalta osaltaan vääristäneet vakituisessa virassa olevien pastorien vierailut seurakunnissa: tilaisuuksien järjestäjien on ollut vaikeaa ymmärtää, että päätoimisesti kiertävän olisi saatava suurempi palkkio kuin kuukausipalkkaa muusta toimesta nauttivan.
Sopanen toteaa, että nykyiselläkin suosituspalkkiotasolla olisi kuitenkin käytännössä mahdotonta elää kiertävänä julistajana, vaikka tilaisuuksia olisi vuoden jokaisena viikonloppuna.
Raimoa harmittaa kentän epätasa-arvo.
– Jos ulkomailta tulee puhujavieras, silloin kyllä on rahaa. Omista evankelistoista ei ole meillä haluttu pitää huolta.
