Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous: “Rauhan saavuttaminen yhä vaikeaa”

 

Ukrainalaisten kirkkojen johtajat kertoivat sotakokemuksistaan Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokouksessa.

– Sota Euroopassa on ajanut joitain kirkkoja erilleen, tunnustaa Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokouksen hallitukseen valittu Maria Mountraki Suomen ortodoksisesta kirkosta. EKK arvioi rauhantilan saavuttamisen Euroopassa vaikeaksi.

Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous (EKK) kokosi noin 300 eri kirkkokuntien edustajaa Tallinnaan. Venäjän hyökkäyssota ja siihen liittyvä pyrkimys oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan nousi yhdeksi tapaamisen pääteemoista.

Eilen päättyneessä viikon mittaisessa kokouksessa kuultiin Ukrainan kirkkojen johtajien tuntoja sodan keskeltä. Yksi pääpuhujista oli Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja.

KRS Krito 10.-23.6.

EKK:n yleiskokous julkaisi julkilausumia koskien sotaa Ukrainassa, ilmastonmuutosta ja ekokriisiä sekä globaalin muuttoliikkeen ja pakolaisuuden ongelmia.

Ukrainaa koskevassa julkilausumassaan EKK kehottaa “kirkkoja, hallituksia ja kansalaisyhteiskuntaa tukemaan Ukrainan vastarintaa Venäjän aggressiota vastaan.” Tämä tarkoittaa ennen muuta rukousta ja humanitaarista apua sekä työtä oikeudenmukaisen rauhan edistämiseksi.

“Tulevaisuuden rauhan saavuttaminen ei ole helppoa. Erityisesti niiden kirkkojen, jotka tällä hetkellä jakautuvat poliittisesti tai alueellisesti, tulee lopettaa konfliktiin ja kärsimykseen osallistuminen ja pyrkiä rauhanrakentajiksi, oikeudenmukaisuuden ja totuuden edustajiksi, vastuullisuuden ja ihmisoikeuksien puolestapuhujiksi”,  julkilausumassa sanotaan.

Globaalin muuttoliikkeen inhimillinen hinta Euroopan rajoilla on EKK:n mukaan valtava. Yleiskokouksen aikana uutiset kertoivat lähes viidensadan ihmisen hukkuneen Kreikan rannikolla. EKK kutsuukin kaikkia rukouksen ja valvomisen päivään 25. kesäkuuta 2023.

Pamela Slotte ja Maria Mountraki EKK:n hallitukseen

Viiden vuoden välein pidettävässä Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokouksessa valitaan hallitus, joka vastaa yleiskokouksen antamien suuntaviivojen toteutumisesta. Pamela Slotte Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta valittiin hallituksen jäseneksi seuraavalle viisivuotiskaudelle.  Pamela Slotte toimii uskonnon ja oikeuden professorina Åbo Akademissa ja eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön varajohtajana Helsingin yliopistossa.

– Odotan innokkaasti pääseväni työskentelemään EKK:ssa ekologisen kestävyyden, ilmasto-oikeudenmukaisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi sekä työskentelemään rauhanomaisen, vastaanottavaisen ja tasa-arvoisen Euroopan puolesta, Pamela Slotte sanoo.

Slotte iloitsi, että hallitukseen valittiin myös toinen suomalainen, teologian maisteri Maria Mountraki Suomen ortodoksisesta kirkosta. Mountraki työskentelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksessa ekumenian ja kansainvälisten suhteiden parissa.

Maria Mountraki on toiveikas Euroopan kirkkojen yhteistyön suhteen, vaikka edessä on isoja haasteita.

– Sota Euroopassa on ajanut joitain kirkkoja erilleen. Isona haasteena on, miten saamme kirkot takaisin saman pöydän ääreen. Toivoisin myös, että pienemmät maahanmuuttajataustaiset vähemmistökirkot saataisiin EKK:n piiriin ja eurooppalaisten kirkkojen edustavuus kasvaisi, Mountraki sanoo.

Euroopan kirkkojen konferenssi on ekumeeninen protestanttisten, ortodoksisten, anglikaanisten ja vanhakatolisten kirkkojen yhteiselin. Siihen kuuluu 114 jäsenkirkkoa kaikista Euroopan maista. Konferenssi pyrkii edistämään kirkkojen yhteyttä, rauhaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa.