Kirjoittanut
Esikoislestadiolaisen herätysliikkeen johto Suomessa valmistelee sakramenttien hoitoa vain oman liikkeen piirissä. Joitakin vuosia sitten Ruotsissa ja Norjassa esikoislestadiolainen liike teki samanlaisen ratkaisun: kasteita ja ehtoollisia toimittavat vain liikkeen omat maallikot. Liikkeen jäsenet ovat kuitenkin pysyneet kirkon jäseninä.
– Sekä Ruotsissa että Norjassa kirkon kirjoihin on hyväksytty liikkeen kastamat lapset, sanoo Seppo Karhu, Esikoislestadiolaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Ratkaisun taustalla on muun muassa kielteinen suhtautuminen naispappeuteen. Toisaalta esikoislestadiolaisten parissa on perinteisesti ollut hyvin vähän pappeja. Onko odotettavissa, että liikkeeseen alkaisi tämän myötä tulla enemmän pastoreita?
– En usko. Olemme ennen kaikkea maallikkoliike. Maallikot toimittavat kasteet ja ehtoolliset, Karhu jatkaa.
Lestadiolaisuuteen erikoistunut kirkkohistorian professori Jouko Talonen on arvioinut Kotimaa-lehden haastattelussa, että kysymys omista sakramenteista voi jakaa liikettä sisäisesti. Onko näin?
– Totta on, että tässä vaiheessa liikkeessä on erilaisia näkemyksiä asiasta. Toivomme kuitenkin, ettei liike jakautuisi.
Esikoislestadiolaisessa liikkeessä niin sanottujen Lapin vanhinten kantaa Ruotsissa on perinteisesti arvostettu. Ruotsissa myös sakramentteja alettiin toimittaa oman liikkeen parissa ensimmäisten joukossa. Mikä on ollut Lapin vanhinten rooli Suomen päätöksessä?
– Suomen saarnaajat ovat itse ottaneet tämän kannan. Toki Lapin vanhinten kanssa on keskusteltu, mutta he eivät ole pakottaneet mihinkään, Karhu sanoo.
Tiedossa voi olla muutoksia kirkkosuhteessa
Tampereen piispa Matti Repo on kertonut Kotimaa-lehdelle, että omien sakramenttien hoito asettaisi esikoislestadiolaiset samankaltaiseen tilanteeseen kuin Lähetyshiippakunnan. Näyttääkö siltä?
– Kirkon kanssa tätä asiaa ei ole lopullisesti käyty vielä läpi, vaan asiasta on vasta alustavasti keskusteltu muun muassa piispa Jari Jolkkosen kanssa.
Paikallisseurakunnissa esikoislestadiolaisilla on monesti ollut aktiivista toimintaa ja säännöllisiä kirkkopyhiä. Lahden Launeen seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenen Tapio Niemisen mukaan seurakunnat ovat järjestäneet esimerkiksi jumalanpalveluksia liikkeen kanssa juhannuksena, syksyisin ja kevättalvella maaliskuussa. Lahden seudulla esikoislestadiolaiset ovat järjestäneet myös rippikouluja, joiden opettajina on toiminut aina myös seurakuntien pappeja. Konfirmaatiot on toimitettu Ristinkirkossa.
– Henkilökohtainen toivomukseni on, että kirkkosuhde säilyisi entisellään ja että sakramenttiyhteys olisi kirkon yhteydessä, kuten herätysliikkeen alusta lähtien on ollut, sanoo Nieminen, joka on myös Lahden seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston sekä Tampereen hiippakunnan hiippakuntavaltuuston jäsen ja samalla mukana esikoislestadiolaisen liikkeen lähetystoimikunnassa.
Niemisen mukaan esikoislestadiolaisten asema kirkon sisäisenä liikkeenä häiriintyisi ja tuottaisi ongelmia juuri muun muassa vuosittaisille kirkkopyhille.
– Olen kokenut nämä jumalanpalvelukset suurina vuosittaisina juhlatilaisuuksina, Nieminen kuvailee tuntemuksiaan.
Esikoislestadiolaisuus on vanhoillislestadiolaisuuden jälkeen suurin lestadiolaisliike maailmassa. Suomessa liikkeellä on vilkasta toimintaa muun muassa Lahdessa, Helsingissä ja Tampereella.
