Rauli Lehtosen suunnittelema kurssikokonaisuus valmentaa kristittyjä lähetystyöhön erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella. Vuosien aikana kurssin on suorittanut jo noin 4 000 opiskelijaa yli 20 maasta.
Ukrainan sodan pitkittyminen ja poliittiset muutokset Kaukasuksella ovat avanneet yllättäviä mahdollisuuksia tehdä lähetystyötä Etelä-Venäjän muslimikansojen keskuudessa, toteaa ruotsalaisen Jesus4Eurasia-järjestön johtaja Rauli Lehtonen.
– Venäjän viranomaisten huomio keskittyy tällä hetkellä Ukrainan sotaan ja sodan vastustajien jahtaamiseen. Samaan aikaan Georgian Venäjä-mielinen johto on pysäyttänyt maan lähentymisen länteen, ja sen myötä Georgian ja Venäjän välillä on vapaus matkustaa.
– Tämä tarjoaa etenkin georgialaisille uskoville mahdollisuuksia lähetystyöhön Venäjällä. Jotkut georgialaiset oppilaamme ovatkin jo aloittaneet hedelmällisen työn Etelä-Venäjän muslimitasavalloissa, kuten Ingušiassa, Tšetšeniassa ja Dagestanissa.
Ruotsinsuomalainen Lehtonen on tehnyt pitkän uran erityisesti entisen Neuvostoliiton alueen maihin suuntautuvan lähetystyön edistämisessä, tukemisessa ja koordinoimisessa. Yksi keskeisimmistä välineistä ovat hänen suunnittelemansa ja johtamansa lähetyskurssit, niin sanotut lähetysraamattukoulut.
Mainitut georgialaiset entiset oppilaat ovat juuri näitä kurssin suorittaneita.
– Slaavilaisille uskoville on tyypillistä ajatella, että juuri heidän seurakunnallaan pitää olla maailman paras kirkko ja maailman paras kuoro. Tällaista ”omaan Jerusalemiin” keskittyvää ajattelutapaa me haluamme muuttaa. Korostamme sitä, kuinka Jumala haluaa saavuttaa evankeliumilla kaikki kansanryhmät, Lehtonen luonnehtii.
– Me koulutamme kansalliset uskovat tekemään lähetystyötä. He osaavat kielen ja kulttuurin ja asuvat kohdealueiden lähellä. Samalla heidän mukana olonsa takaa työn jatkuvuuden.
Slaavilaisille uskoville on tyypillistä ajatella, että juuri heidän seurakunnallaan pitää olla maailman paras kirkko ja kuoro. Tällaista ajattelutapaa me haluamme muuttaa.
Kansainvälinen opiskelijajoukko
Parhaillaan Lehtonen valmistelee huhti–kesäkuussa Kaukasuksella järjestettävää kahdeksanviikkoista koulutuskokonaisuutta, johon odotetaan noin 20 opiskelijaa.
Kurssi on Lehtosen laskelmien mukaan järjestyksessään sadasviideskymmenes.
– Ensimmäinen lähetysraamattukoulu järjestettiin jo vuonna 1994. Enimmillään 2000-luvun alkuvuosina kursseja toteutettiin vuosittain jopa seitsemän, hän kertoo.
Yhteensä opintokokonaisuuden on suorittanut noin 4 000 opiskelijaa yli 20 maasta. Entisen Neuvostoliiton alueen lisäksi koulutuksia on järjestetty muun muassa Romaniassa ja Bulgariassa.
Pian alkavan Kaukasuksen kurssin osallistujat tulevat muun muassa Kirgisiasta, Georgiasta ja Azerbaidžanista. Koska moni heistä elää ja toimii muslimialueella, koulutuspaikan sijaintia ei ole turvallisuussyistä mahdollista julkaista.
Lähiopetuksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu harjoittelu jossakin lähetyskohteessa. Kurssin jälkeen pyritään tarjoamaan mentorointitukea niille, jotka sitä toivovat.
Suurin osa kurssien opettajista tulee nykyään kurssin isäntämaasta tai lähialueilta. Teologiselta sisällöltään koulutus on yleisvapaakristillistä, mutta opettajina ja opiskelijoina on ollut myös muun muassa herätyskristillisiä luterilaisia. Lehtosen tavoitteena on, että tulevaisuudessa kansalliset hoitavat koko opetuksen.
Kulttuurien muuttuessa myös sisältöjä on pitänyt päivittää. Tulevalla kurssilla mediaevankelioinnille annetaan entistä enemmän huomiota.
– Kumppanimme Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa korostavat, että parhaat mahdollisuudet evankeliumin levittämiseen ovat nykyään median ja sosiaalisen median kautta, Lehtonen toteaa.
Entisiä oppilaitamme työskentelee omien kansojensa lisäksi nytkin muun muassa Afrikassa.
Kurssilaisia jopa kirkkokunnan johtotehtävissä
Koulutustoiminnan päärahoittajia ovat olleet pohjoismaiset uskovat, vapaakristilliset seurakunnat ja lähetysjärjestöt. Suomalainen Avainmedia oli jo vuonna 1994 yksi koulutuksen taustajärjestöistä.
Seurakunnat ja lähetysjärjestöt ovat myös tukeneet satojen entisten opiskelijoiden työskentelyä vähiten evankelioitujen kansojen parissa, Lehtonen kiittelee.
Noin kymmenen vuotta sitten hän teetti selvityksen kurssin suorittaneiden tilanteesta. Ilmeni, että noin viidennes toimii aktiivisesti evankelistoina, pastoreina, lähetystyöntekijöinä tai muissa hengellisen työn tehtävissä.
– Entisiä oppilaitamme työskentelee omien kansojensa lisäksi nytkin muun muassa Afrikassa, Kiinassa ja Thaimaassa. Jotkut toimivat tai ovat toimineet kirkkokuntien tai herätysliikkeiden johtajina. Mediaevankeliointiin erikoistuneet oppilaamme ovat rakentaneet hengellisiä verkkosivustoja ja sosiaalisen median yhteisöjä.
– Lisäksi kaikki vaikuttavat vähintään ruohonjuuritasolla ja ovat muuttaneet kotiseurakuntiensa suhtautumista lähetystyöhön.
Kaukasuksen kurssin jälkeen seuraavaksi vuorossa on suomalais-ugrilaisille ja arktisille kansoille suunnattu koulutuskokonaisuus, joka alkaa ensi syksynä.
