Ekumeeninen vastuuviikko kannustaa adoptoimaan vainotun ystäväksi

 

Yli puolet maailman väestöstä elää olosuhteissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan tuhoisin seurauksin. Tänään alkavan Ekumeenisen vastuuviikon teemana on uskonvainoista johtuva pakolaisuus.

 

Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko, tuttavallisesti Ekumeeninen vastuuviikko, on Suomen kirkkojen yhteinen kansainvälisen vastuun ja vaikuttamisen viikko. Ekumeenista vastuuviikkoa vietetään tänä vuonna 21.-28. lokakuuta teemalla uskonvainoista johtuva pakolaisuus.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Merkittävä osa pakolaisista on liikkeellä uskontoperäisen vainon tai syrjinnän takia. 

”Useat pakenevat henkensä kaupalla toivoen saavansa apua Euroopasta tai muista teollisuusmaista. Vakaumuksensa tähden pakenevat löytävät harvoin myötätuntoa vastaanottavista maista ja turvapaikan saaminen vainon perusteella on vaikeaa”, kertoo Ekumeenisen vastuuviikon koordinaattori Anna Hyvärinen Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta.

”Adoptoi vainottu ystäväksi”

Vastuuviikolla rohkaistaan seurakuntia, ryhmiä ja yksittäisiä ihmisiä ”adoptoimaan” vainoa kärsinyt henkilö ystäväksi. Tarkoituksena on luoda yhteyksiä vainottuihin, tukea ystäviä vaikeissa tilanteissa ja auttaa uuteen kotimaahan sopeutumisessa.

”Usein koetaan, että vaino ja muut ihmisoikeusrikkomukset tapahtuvat jossain kaukana, emmekä voi tehdä mitään asian eteen. Kuitenkin meidän keskellämme elää monia näistä olosuhteista paenneita ja yhteisöjä voi tukea, vaikka ne olisivatkin muissa maissa”, vastuuviikon verkkosivuilla sanotaan.

Anna Hyvärinen puhuu myös vaikuttamisesta uskonnonvapauden edistämiseksi.

– Uskonnonvapaushan on yleismaailmallinen ihmisoikeus. Sen edistäminen ja rikkomuksiin puuttuminen on tärkeää kestävän kehityksen ja ihmisarvoisen elämän saavuttamiseksi, riippumatta siitä, mitä uskontoa tai vakaumusta vainottu edustaa.

Ensimmäinen vaihe vaikuttamisessa on tiedon hankinta.

– Yksi hyvä keino kartuttaa tietoa vainoista on kuulla vainottuja. Vasta sitten voimme kokea halun toimia: puhua heidän puolestaan omissa elinympäristöissämme ja julkisuudessa siten kuin se on turvallisuuden huomioiden mahdollista, olla läsnä, rukoilla ja tukea.

– Kun tieto ja toimintahalu kasvavat, kasvaa myös yhteiskunnallinen paine toimia laajemminkin uskonnonvapauden eteen ja puuttua uskonnonvapausrikkomuksiin.

 

Vastuuviikkoa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1978. Vastuuviikon tarkoitus on ”saada ihmiset pohtimaan, kyselemään ja arvioimaan omaa elämäntapaansa suhteessa maailman tilaan”, verkkosivuilla kerrotaan.