Nigerian kristittyjen vaino nousi Suomessa uutisaiheeksi marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sekä Yle että Helsingin Sanomat kertoivat uutisissaan, kuinka asiantuntijoiden mukaan Nigerian kristittyihin ei kohdistu erityistä vainoa. Vainottuja kristittyjä auttavalle Marttyyrien Äänelle Nigeria on yksi suurimmista työkohteista, ja paikan päällä vieraillessa vainojen todellisuus on ilmiselvää.
Katseet kääntyivät Nigeriaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti perjantaina 31. lokakuuta nimittävänsä Nigerian jälleen erityisen huolen maaksi ja olevansa valmis jopa sotilaallisiin toimiin, elleivät Nigerian viranomaiset ryhdistäydy toimissaan kristittyihin kohdistuvan väkivallan estämiseksi.
Yle ja Helsingin Sanomat mainitsevat lähteekseen yhdysvaltalaisen ACLED-tutkimuslaitoksen, jonka ilmoittamien tietojen mukaan vuosina 2020–2025 Nigeriassa on tapahtunut noin 390 kristittyihin kohdistunutta väkivaltaista iskua, joissa on kuollut kaikkiaan noin 320 ihmistä. Samaisena ajanjaksona muslimeihin kohdistui vajaat 200 iskua, joissa kuoli yhteensä ainakin noin 420 ihmistä. ACLED keskittyy kuitenkin poliittiseen väkivaltaan, ei uskonnolliseen.
Nigeriassa toimii useita islamistisia ääriryhmiä. Etenkin Koillis-Nigeriassa toimivat Boko Haram ja siitä irtautunut ISWAP. Boko Haram on salafistinen terroristijärjestö, jonka mielestä muslimit, jotka eivät tue heidän asiaansa ovat myös vääräuskoisia, ja siten heidätkin voidaan tappaa. Näin myös tapahtuu. Tätä näkökulmaa vasten on selvää, että kristittyjä kohtaan heiltä ei liikene minkäänlaista armoa. Keski-Nigeriassa puolestaan kristittyjä uhkaavat radikalisoituneet islaminuskoiset fulanit, jotka nyttemmin ovat vastuussa suurimmasta osasta kristittyjen vastaisista hyökkäyksistä.
Elokuussa julkaistun raportin mukaan yli 7000 nigerialaista kristittyä oli surmattu tämän vuoden ensimmäisten 220 päivän aikana: keskimäärin 32 kuolemaa päivässä. Lisäksi ainakin 7800 kristittyä oli siepattu, yli 19 000 kirkkoa tuhottu ja yli 1100 kristittyä kylää tyhjentynyt asukkaistaan heidän paettuaan muualle. Raportin julkaisi nigerialainen Intersociety, joka edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Miltä tilanne näyttää paikan päällä?
Vain joitakin tunteja Trumpin lausunnon jälkeen 17 kristittyä surmattiin kahdessa eri hyökkäyksessä. Kwissä, Plateaun osavaltiossa, noin 35 kilometriä osavaltion pääkaupungista Josista lounaaseen, fulanit piirittivät kristittyjen asuttaman kylän hieman ennen puolta yötä ja ryhtyivät ampumaan ympäriinsä. Aamun koittaessa 12 kyläläisen vahvistettiin kuolleen ja useiden haavoittuneen. Plateaun osavaltio on Marttyyrien Äänen työaluetta, ja siellä sijaitsee muun muassa tukemamme Dogo Nahawan koulu.
Muutamaa tuntia myöhemmin hyökättiin noin 24 kilometrin päässä sijaitsevaan kristillisenemmistöiseen kylään, Damakasuwaan, Plateaun ja Kadunan osavaltioiden rajalla. Hyökkääjät saapuivat moottoripyörillä. Puoli tuntia kestäneen väkivallan jäljiltä löytyi viisi ruumista.
Marttyyrien Äänen työssä Nigeriassa kohtaamme uskonsa vuoksi väkivallan uhreiksi joutuneita, maan sisäisten pakolaisten leireille pakenemaan joutuneita ja myös heitä, jotka aiemmin ovat itse olleet vainoamassa kristittyjä.
Boko Haram tappoi Monican miehen hänen silmiensä edessä vuonna 2007 ja häntä itseään viillettiin kaulaan ja käteen. Lisäksi hän menetti kohdussaan olleen vauvansa. Marttyyrien Ääni on tukenut Monicaa, ja hän on juuri saanut tuellamme oman kanalan, josta hän alkaa saada elantonsa.
Bashirin vanhemmat olivat Boko Haramin terroristeja, ja Bashiristakin tuli jo lapsena sotilas. Hän vihasi kristittyjä ja osallistui kristittyjen kyliin tehtäviin hyökkäyksiin, missä hän surmasi kristittyjä. Sitten Jeesus ilmestyi Bashirille, joka hylkäsi Boko Haramin, antautui armeijalle ja sai armahduksen. Boko Haram etsii häntä, ja hän päätyi Marttyyrien Äänen ylläpitämään turvakotiin. Siellä Bashir valmistui evankelistaksi, joka tavoittaa nyt entisiä tovereitaan.
Tänäkin vuonna Marttyyrien Äänen joulukampanjan myötä jaamme lahjoja Nigerian pakolaisleireillä asuville kristityille lapsille. He ovat joutuneet pakenemaan sinne fulanien hyökättyä heidän kotikyliinsä. Pakolaisleireillä asuville leskinaisille olemme ostaneet maata viljeltäväksi, mistä he saavat toimeentuloa ja tekemistä päiviinsä.
