Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Ateistifilosofi Thomas Nagel esittää tukeaan älykästä suunnittelua kannattaville tieteilijöille

 

Yhdysvaltalainen ateistifilosofi Thomas Nagel kyseenalaistaa uudessa kirjassaan fysikaalisten tieteiden aseman luonnon järjestyksen kuvaajana. Hänen mielestään älykkään suunnittelun teorian kannattajien argumentteja pitäisi tiedepiireissä kuunnella enemmän, eikä takertua tieteessä ”puhdasoppisuuteen”.

 

Nagelin uusi kirja Mind and Cosmos: Why the Materialist Neo-Darwinian Conception of Nature Is Almost Certainly False (Oxford University Press 2012, suomeksi: Mieli ja kosmos: Miksi materialistinen uusdarvinistinen käsitys luonnosta on lähes varmasti väärä?) julkaistaan virallisesti syyskuussa, mutta se on jo saatavilla sähköisenä kirjana.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Nagel on ateisti. Hän näkee nykyisen darvinistisen teorian puutteelliseksi, mutta ei varsinaisesti ole älykkään suunnittelun teorian kannattaja. Hän kuitenkin arvostaa ”kuvainkaatajiksi” kutsumiaan älykkään suunnittelun kannattajia siitä, että he ovat haastaneet nykyisen tieteellisen ”puhdasoppisuuden”. Vaikka kirjoittajat kuten Michael Behe ja Stephen Meyer saavatkin Nagelin mukaan ainakin osittain motivaationsa uskonnosta, ”empiiriset argumentit, joita he esittävät sen todennäköisyyttä vasstaan, että elämän alkuperä ja sen kehityshistoria voitaisiin selittää täysin fysiikalla ja kemialla, ovat itsessään hyvin kiinnostavia”, Nagel kirjoittaa. Nagelin mukaan ”ongelmat, joita nämä kuvainkaatajat esittävät puhdasoppiselle tieteelliselle yksimielisyydelle pitäisi ottaa vakavasti. He eivät ansaitse halveksuntaa, jota he yleensä kohtaavat.”

Thomas Nagel toimii filosofian ja oikeustieteen professorina New Yorkin yliopistossa. Suomessa Nagelin ajatuksia on tehnyt tunnetuiksi muun muassa Tapio Puolimatka. Puolimatka lainasi pääasiassa Nagelin ajatuksia keskustelua herättäneessä Vieraskynä-artikkelissaan Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla (Helsingin Sanomat 15.11.2008). Kirjoituksen herättämistä reaktioista Puolimatka kirjoitti kirjan Tiedekeskustelun avoimuuskoe (Uusi Tie 2010).

 

Aiheesta lisää torstaina 30.8.2012 ilmestyvässä Uusi Tie -lehdessä.