Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Arvokysymysten runsaus yllätti kansanedustajat

 

Kuvassa: Sari Tanus (vas.), Päivi Räsänen, Mika Niikko ja Antero Laukkanen. Kuva: Tapio Luoma-aho.

Kansanlähetysopiston keväisessä rukouskonferenssissa järjestettiin ensimmäistä kertaa paneelikeskustelu yhteiskunnallisista asioista. Siihen osallistuivat kansanedustajat Mika Niikko, Sari Tanus, Päivi Räsänen ja Antero Laukkanen.

Päivi Räsänen ja Antero Laukkanen kertoivat kokemuksistaan, kuinka maailmalla liikkuessa havahtuu siihen, miten paljon hyvää Suomessa on, alkaen puhtaasta kaupunki-ilmasta, turvallisuudesta ja hyvästä koulutuksesta. Moni maa pyrkii ottamaan eri asioissa Suomesta mallia.
Huolenaiheitakin löytyy. Arvojen kannalta maassamme on meneillään dramaattinen murrosvaihe.
– Kristityillä päättäjillä on juuri nyt paljon valvottavaa tässä maassa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että kirkko ei anna asioista tarpeeksi selkeää ääntä, totesi Mika Niikko. Jos kasvatamme lapset ilman minkäänlaisia arvoja, turvattomuuden tunne lisääntyy kun omat voimavarat loppuvat, kertoi Niikko, jolla on itsellään 20 vuoden kokemus etsivästä nuorisotyöstä.

Vahingossa politiikkaan

Mika Niikko kertoi päätyneensä politiikkaan vähän yllätykseksi itselleenkin. Niikon omaan lapsuuteen mahtui paljon rikkinäisyyttä ja hän on halunnut työssään auttaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja köyhistä köyhimpiä. Niikon ja muiden kristittyjen kansanedustajien ansiota on muun muassa se, että ruoka-aputyötä tekeville järjestöille on saatu kanavoitua jonkin verran toiminta-avustusta valtion ja joidenkin kaupunkien budjetista.
– Yhteiskunnan yhä suurempi polarisoituminen hyvin toimeentuleviin ja huono-osaisiin näkyy satojen metrien leipäjonoissa. Suomi on voimakkaiden paradoksien maa ja tätä ei monissa kaupungeissa oikein edes haluttaisi nähdä, toteaa Antero Laukkanen.

Arvokysymykset vahvasti esillä eduskunnassa

Arvokysymysten vahva esilläolo tällä ja edellisellä eduskuntakaudella on yllättänyt monet kansanedustajat.
Heti avioliittolain muutoksen jälkeen pöydälle on noussut eutanasialakialoite, josta päätetään eduskunnassa kesän jälkeen. Lisäksi nyt keskustellaan äitiyslakialoitteesta.  Uusi lakiehdotus veisi Suomen kerralla tilanteeseen, jossa äitiyden määritelmästä tulisi ”joustavampi” kuin missään muussa maassa maailmassa. Tämä on yksi uuteen avioliittolakiin liittyviä ns. liitännäislakeja.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Sari Tanus muistutti siitä, kuinka arvovapaata politiikkaa ei ole olemassakaan, ja siinä mielessä vaatimukset uskonnon ja politiikan erottamisesta ovat vailla pohjaa.
– Politiikka on varsin latautunut käsite. Käytän siksi mieluummin jo lukiossa opittua käsitettä ”yhteisten asioiden hoitaminen”, sillä juuri siitä politiikassa on kyse, sanoi Tanus.

Haaste kasvatusvastuuseen

Seurakunnilla on merkittävä rooli osana kansalaisyhteiskuntaa. Kansanedustajat haastoivat seurakuntia olemaan aktiivisia paikallisyhteisöissään ja myös rohkaisemaan nuoria kouluttautumaan hyvin.
Päivi Räsänen haastoi seurakuntia ottamaan uudelleen enemmän vastuuta lasten kasvatuksesta ja opettamisesta.
– Minun lapsuudessani lähes kaikki lapset kävivät pyhäkoulussa. Nyt tarvitaan jokin vastaava työkalu, joka sopii meidän ajallemme. Maailmankuvalla tulee olemaan lasten ja nuorten tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen suuri merkitys, muistutti 20 vuotta kansanedustajana palvellut Päivi Räsänen.
Antero Laukkanen muistutti siitä, kuinka Suomessa olevat hyvät asiat kuten turvallisuus, hyvä koulutus ja puhdas luonto eivät ole syntyneet itsestään, vaan niitä on rakennettu pitkäjänteisesti yhteisillä päätöksillä.
– Kristillisen ihmiskäsityksen ja moraalin merkitys tässä taustalla on merkittävä, vaikka sitä ei useinkaan tiedosteta, eikä asiasta puhuta.
Laukkanen haastoi seurakuntalaisia tutustumaan oman yhteisönsä ja kotikaupungin todellisuuteen. Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että se mitä tavalliset ihmiset eniten odottavat seurakunnalta on vähävaraisten auttamista. Seurakunnan diakoniatyöllä on suuri merkitys.

Suurin turvallisuusuhka on sisäinen

Entinen sisäministeri Päivi Räsänen kertoi ottavansa vakavasti Suomeen ulkoapäin kohdistuvat mahdolliset vaikuttamisyritykset. Hän kuitenkin myös muistutti, että merkittävimmät suomalaisiin kohdistuvat turvallisuusuhat ovat arkisia ja liittyvät mm. alkoholiin ja mielenterveysongelmiin. Jopa 80% väkivaltaisista kuolemista liittyy alkoholin liikakäyttöön.
Samoin suomalaisten lasten hyvinvointia uhkaavat kaikkein eniten vanhempien hedonistiset vapaa-ajan valinnat. Jopa 100 000 lasta elää perheessä, missä vähintään toinen vanhemmista on päihteiden liikakäyttäjä.
– Millään määrällä rahaa ei ihmistä voi tehdä niin onnelliseksi että kaikki ongelmat häviävät. Toisaalta, kun ihminen tulee uskoon, paha olo, ahdistus ja muut ongelmat usein helpottuvat, vaikka rahaa ei tulisikaan perheeseen yhtään lisää, muistuttivat kansanedustajat, joista monet ovat itsekin nähneet aiemmassa auttamistyössään tai lähipiirissään hienoja muutostarinoita.
Monien päihde- ja mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen taustalla on yksinäisyyttä.
– Yksinäisyys aiheuttaa valtavia inhimillisiä ja välillisesti myös taloudellisia ongelmia. Yksikin ihminen voi poistaa toisen ihmisen yksinäisyyden, ja tässä on haaste meille kaikille, muistutti kansanedustaja Sari Tanus.
Paneelikeskustelua johdatteli Uusi Tie -lehden toimittaja Mari Turunen.
Tekstiä editoitu 24.5. klo 10.15. Äitiyslaista -sana muutettu: äitiyslakialoitteesta.