Arkkipiispa Tapio Luoma: Aito vuoropuhelu kumpuaa luottamuksesta

Kuva: Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio

Arkkipiispa Tapio Luoma peräänkuuluttaa yhteiskuntaan aitoa vuoropuhelua: vuorovaikutusta, jonka avulla osataan hahmottaa yhteistä todellisuutta, eikä etsitä voittajia ja häviäjiä. Luoma puhui Naantali 24h -festivaalissa.

”Käsityksemme mielipiteiden luonteesta ja tarkoituksesta on muuttunut. Olemme lakanneet suhtautumasta mielipiteisiin tavalla, jota aito vuoropuhelu edellyttää”, Naantali 24h -festivaalissa luottamusta ja sen kasvualustoja pohtinut arkkipiispa sanoi.

Nykyään yhä useampi mielipide typistyy Luoman mukaan vain sen ilmaukseksi, mihin kuplaan mielipiteen esittäjä kuuluu. Tällöin mielipiteestä tulee pelkkä leima, jolla ihmisiä voidaan jaotella.

”Kun lausun mielipiteeni, sen varsinainen tarkoitus on valottaa tiettyä näkökulmaa ja näin rikastuttaa yhteisen todellisuuden hahmottamista. Luottamuksen vahvistamisen kannalta on tärkeää, että mielipiteiden ei anneta surkastua pelkiksi leimoiksi.”

”Aidon vuoropuhelun lähtökohtana on eräänlainen luottamuksen minimi: Minun on voitava luottaa, että se, mitä sanon, otetaan vastaan tulkinnalla, joka edes suurin piirtein vastaa omaa käsitystäni siitä, mitä olen halunnut sanoa. Tietoisesti pahantahtoiset tulkinnat eivät kannusta luottamukseen.”

Aggressiivisuus pistää silmään.

Arkkipiispa muistutti puheenvuorossaan, että luottamuksella on keskeinen rooli niin yhteiskunnan vakauden kuin yksittäisen ihmisen elämänlaadun rakentumisessa. Nykyhetkessä on kuitenkin yhä enemmän epäluulon ja epäluottamuksen sävyjä.

”Lisääntynyt epävarmuus ja ennakoimattomuus ovat selvästi vaikuttaneet siihen, millä tavalla katsomme toisiamme ja keskustelemme keskenämme. Aggressiivisuus pistää silmään”, Luoma sanoi.

Ajatus elämästä lahjana on suotuisa kasvualusta luottamukselle

Arkkipiispa Luoman mukaan luottamuksen syntymisen ja vahvistumisen kannalta syvimmän tason ainesta on näkemys elämästä lahjana.

”Jos katson, että elämä on viime kädessä lahja, jonka saamiseen en ole itse pystynyt vaikuttamaan, voin ajatella, että lahjan saajana olen vastuussa siitä, miten tätä lahjaa käytän.”

Ajatus elämästä lahjana tarjoaa Luoman mukaan mielekkään näkökulman maailmankatsomuksesta riippumatta. Elämän lahjan vastuullinen käyttäminen pitää sisällään ajatuksen, että myös toisen ihmisen elämä on lahjaa.

”Vastuu, jonka lahjaksi mielletty elämä tuo mukanaan, ulottuu toiseen ihmiseen. Toinen ihminen ei voi olla minulle väline, jota hyödynnän omien päämäärieni saavuttamiseksi. Hän ei ole vihollinen, joka minun pitäisi voittaa. Hän on kaltaiseni ihminen, joka on saanut lahjaksi elämän.”

Jos oletusarvoksi nousee ajatus toisesta ihmisestä ensi sijassa uhkana, vaikutukset kantautuvat laajalle.

Näin nähtynä toinen ihminen ei ole ensi sijassa uhka, vaan häneen voi luottaa.

”Jos oletusarvoksi nousee ajatus toisesta ihmisestä ensi sijassa uhkana, vaikutukset kantautuvat laajalle, niin yhteiskunnalliseen elämään kuin maailmanpolitiikkaankin. Vaihtoehtona on, että toinen ihminen nähdään kumppanina ja mahdollisuutena rikkaampaan vuorovaikutukseen.”

Luoma myöntää, että luottaminen sisältää riskin: luottamus voidaan aina pettää, tahallisesti tai tahattomasti. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on hänen mukaansa kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että pettymyksen riski voidaan ottaa.

*

Yhteiskunnan uudistamisen festivaali Naantali 24h kokoaa Suomen tulevaisuuden suurten kysymysten ääreen yli sata vaikuttajaa taloudesta politiikkaan ja teknologiasta kulttuuriin. Tapahtuman järjestävät yhdessä Naantalin kaupunki, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Alma Talent ja Miltton. Ensimmäisenä vuonna tapahtuman teemana on luottamuksen rakentaminen ja dialogin paluu.

Kirkon viestintä