Äänestysaktiivisuus kasvoi roimasti Ruotsin kirkollisvaaleissa

 

Kuva: Sari Savela

Ruotsissa pidettiin kirkollisvaalit 17.9. Ruotsidemokraatit kasvattivat vaaleissa eniten kannatustaan.

Ruotsin kirkollisvaaleissa äänioikeutettuja on 5,2 miljoonaa. Tavallisesti vain pieni osa heistä käyttää vaalien suomaa mahdollisuutta vaikuttaa kirkossa. Edellisissä vaaleissa vuonna 2013 vaaliuurnilla kävi 12,8 prosenttia äänioikeutetuista eli noin 700 000 Ruotsin kirkon jäsentä.

Sunnuntaina 17.9. oli toisin. Vaaliuurnilla nähtiin vilkas päivä. Lähes miljoona ruotsalaista käytti ääntään. Äänestysprosentti oli ennätyksellisen korkea 18,25.

Sansa Neliöb. 14.11.-13.12. MJa

Vaalien suurin puolue oli sosiaalidemokraatit, joka sai lähes kolmanneksen (30,45 %) annetuista äänistä . Puolue kasvatti hieman suosiotaan. Kenties tunnetuin kirkolliskokoukseen sosiaalidemokraattien listalta noussut edustaja on pääministeri Stefan Löfvenin puoliso Ulla Löfven. Toiseksi eniten ääniä saanut ryhmittymä oli Ruotsin kirkon puoluepolitiikkaan sitoutumattomien ryhmä, joka sai 17,1 % äänistä.

Eniten kannatustaan kirkollisvaaleissa lisäsi kuitenkin ruotsidemokraatit, jota kannatti 9,2 prosenttia äänestäjistä (edellisissä vaaleissa 5,97 %). Puolueen puheenjohtaja Jimmie Åkesson oli  Metro-lehden mukaan ennen vaaleja sanonut, että ruotsidemokraattien tavoitteena on pysäyttää vasemmistoliberaalien vaikutus Ruotsin kirkossa. Ruotsidemokraatit panostivat  paljon vaalikampanjointiin ja rohkaisivat äänestäjiään vaaliuurnille. Osaltaan  ruotsidemokraattien aktiivisuus aktivoi myös muita äänestäjiä vaaliuurnille.

Myös keskustapuolue lisäsi vaaleissa kannatustaan kahdella prosentilla edellisvaaleihin nähden. Keskustapuoluetta äänesti 13,9 %.

Ruotsin kirkollisvaaleissa puoluepolitiikka näkyy samaan tapaan kuin Suomessa. Yli puolet annetuista äänistä meni poliittisten puolueiden listoilla olleille henkilöille. Toinen vajaa puolet äänistä meni erilaisille kirkollisille vaaliryhmittymille.

Ruotsin kirkollisvaaleissa valitaan luottamushenkilöt kolmelle tasolle, paikallisseurakunnan kirkkovaltuustoon, alueelliseen hiippakuntavaltuustoon ja kansallisen tason kirkolliskokoukseen. Vaalit järjestetään neljän vuoden välein ja niissä voi äänestää jokainen 16 vuotta täyttänyt Ruotsin kirkon jäsen.

Suomessa pidetään seurakuntavaalit syksyllä 2018. Tarkka vaalipäivä ei ole vielä tiedossa. Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin ja kirkkovaltuustoihin.  Seurakuntavaaleilla valitut seurakuntien luottamushenkilöt valitsevat sitten erillisillä vaaleilla tulevan kirkolliskokouksen maallikkoedustajat. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.