En tiedä, kuinka monelle jaksan ketoa todellisen stoorini. Yksi luonnontieteiden tohtori varmaan olisi yhtä kysymysmerkkiä, mutta en halua hänelle oikein kertoa, kun hän on omalla tavallaan ollut epäempaattinen, aina huomauttelemassa sairaudestani, jota olen kurkkua myöten täynnä. Kiitos.
Todellinen stoorini
onneton onni, kohtalo?