Uusi löytö Daavidin ajalta

Israel on pieni maa ja sen historia tunnetaan erinomaisen hyvin. Arkeologinen kartoitustutkimus on kolunnut lähes joka nelimetrin maasta. Sadan vuoden ajan on tehty kaivauksia lukuisissa eri kohteissa. Silti aika ajoin putkahtaa esiin yllättäviä muinaisia asutuksia, joiden olemassaolostakaan ei ole tiedetty. Uusin tällainen on Khirbet Arai, jonka arvellaan olleen Raamatun Siklag. Sen ensimmäiset merkittävät tiedot julkaistiin tänään, 8.7. 2019.

Khirbet Arai (tai al-Rai) on pieni linnoitettu raunio Sefelan alueella pari kilometriä Lakisin rauniokummulta länteen. Melkein vieressä menee uusi, pohjoiseteläsuuntainen moottoritie. Paikan kaivaukset alkoivat testiruutujen tekemisellä lokakuussa 2015. Sen jälkeen siellä on kaivettu joka kesä ja tänä kesänä julkaistiin ensimmäiset, alustavat tiedot. Kaivauksia johtaa Jerusalemin Heprealaisen yliopiston professori Yosef Garfinkel. Hän työskenteli sitä ennen vähän aikaan Lakisissa ja oli myös Khirbet Qeiyafan eli Saaraimin kaivauksen johtaja.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Khirbet Arai on myöhäispronssikauden lopulla ollut filistealaiskaupunki. Se on tuhoutunut perusteellisesti, minkä jälkeen paikalle on syntynyt uusi vaatimaton asutus. Tämä on sittemmin kasvanut suurehkoksi, linnoitetuksi kaupungiksi. Viimeksi mainittu vaihe ajoitetaan 900-luvulle eKr., siis kuningas Daavidin aikaan. Keramiikan perusteella asutus näyttää israelilaiselta ja samanlaista, kuin vastaavassa kerrostumassa Khirbet Qeiyfassa. Paikalta otetut hiili 14 -ajoitusnäytteet sopivat tähän aikaan.

Raamatun kertomuksen mukaan Daavid majaili Siglagissa toista vuotta ollessaan Saulia paossa uransa alkuvaiheessa. Teksti kertoo Siklagin hävityksestä, mikä näyttää vastaavan Raamatun kertomusta. Tähän asti Siglagin kaupunkia ei ole merkitty mihinkään karttaan, vaikka sen on tiedetty olleen Sefelan alueella. Seuraaviin karttoihin se luultavasti tulee, jolloin taas yksi pieni aukko Raamatun maantieteessä täyttyy.

Vaikka kyseinen kaivausprojekti on vasta alkuvaiheessa ja toistaiseksi tulokset odottavat kriittistä arviota, löytöjä on pidettävä merkittävinä. Daavidin aika on ollut arkeologisessa keskustelussa varsin kiistelty, koska Raamatun kuvaamasta suurvallasta on ollut perin vähän näyttöä. Nyt tätä on alkanut tulla lisää. Jerusalemin kaivauksista Eilat Mazar on löytänyt Daavidin aikaan kuuluneen suuren rakennuksen perustuksia ja Khirbet Qeyafan kaupunki on vahva näyttö tältä ajalta. Danista vuonna 1993 löydetty kivipaasi, jossa on Daavidin nimi, vahvisti aikanaan näiden kertomusten historiallista luotettavuutta.