Se tunne, kun jää kiinni! Tiskasin astioita kaikessa rauhassa, kun Pyhä Henki näytti sisimpäni tahran. Totuus juoruilustani rävähti näytölleni kaikessa rumuudessaan. Voi ei! Toivottavasti kukaan ei saa tietää! Häpeä. Syyllisyys. Saisipa tehdyn tekemättömäksi.
Samastun ihmiskunnan ensimmäiseen naiseen, avoimeen ja rohkeaan. Hän ehkä ajatteli, että tämähän on mahtavaa, syömällä tästä puusta saan lisää ymmärrystä. Hän halusi jakaa löytämänsä hyvän myös miehelleen. Ja oi, mikä järkytys, kun todellisuus valkeni. Mitä olen mennyt tekemään. Vajoaisinpa maan alle!
Oletko koskaan miettinyt, miten tiedämme tapahtumista? Uusi testamenttikin viittaa siihen esim. Roomalaiskirjeessä 5:19: Niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuuden vuoksi monet ovat tulleet syntisiksi, niin myös yhden ihmisen kuuliaisuuden ansiosta monet tulevat vanhurskaiksi. Onko kertomus ilmestystietoa? Vai onko se suullista historiaa?
Uskon, että jossain vaiheessa Aadam ja Eeva kertoivat kaikesta jälkeläisilleen. Se on vaatinut nöyryyttä. Arvostan tällaista rohkeutta. Ehkä he eivät saaneet rauhaa, ennen kuin kertoivat totuuden. Minäkään en saanut, ennen kuin tunnustin niille, joille olin juoruillut, ja sille, josta olin antanut väärän todistuksen.
Yhden ihmiset tottelemattomuus sairastutti
Ensimmäiset ihmiset tuskin ymmärsivät tottelemattomuutensa traagisia seurauksia. Aadamissa oli koko ihmiskunta, ja siksi hänen lankeemuksensa takia jokainen on syntinen. (Ymmärrän niin, että Jumala piti Aadamia vastuullisena, koska oli nimenomaan hänelle antanut kiellon olla syömättä siitä tietystä puusta. 1. Moos. 2:17)
Viruksen lailla kaikki saimme tartunnan. Miten se ilmenee? Ensinnäkin niin, että kaikki kuolevat. Synnin seuraus oli kuolevaisuus. Toiseksi syntitaipumuksen voi havaita omin silmin. David Guzik sanoo: “Jokainen ihminen tekee syntiä heti kun pystyy toimimaan moraalisesti.”
Epäreilua! Miksi minä joudun kärsimään asiasta, jolle en voi mitään? Niin, miksi joudun kärsimään esimerkiksi ylisukupolvisista traumoista? Se että olen uhri, ei tarkoita, että olisin vain uhri. Olen vastuussa omista valinnoistani riippumatta siitä, millaiset pelikortit minulle on jaettu. Voin saada apua esimerkiksi terapiasta, ja toisten valintojen vaikutukset eivät enää hallitse elämääni. Olisi tyhmää olla hyödyntämättä tarjolla olevia minua auttavia asioita. Sama toimii evankeliumin kohdalla.
Olen syntymästäni asti kantanut syntivirusta, joka on sairastuttanut minut parantumattomasti itsekkyyteen. Virus on ikään kuin liimannut minut kiinni syntiin. Tämä on samanaikaisesti reilua ja epäreilua, koska eihän tosiaan ole minun syyni, mitä Aadam teki. Mutta koska kärsin jonkun toisen teon takia, on myös mahdollista pelastua jonkun toisen teon kautta, kuten Guzik opettaa, sellaisen teon, johon myöskään en voi millään lailla vaikuttaa. On mahdollista päästä vapaaksi syntiviruksesta hyväksymällä Jumalan ratkaisu siihen – Jeesus – ja tulla uskoon. Huomaatko, että Jeesuksen kuuliaisuus toi superlääkkeen syntivirukseen.
Toisen kuuliaisuus toi uudet tehdasasetukset
Kirjahyllystäni löytyi vanha Andrew Murrayn klassikko Kuuliaisuus. Murray kiinnostaa minua siksikin, että olen kävellyt samoilla kaduilla kuin hän Worcesterissa ja Wellingtonissa, Etelä-Afrikassa, missä hänen kauttaan tuli suuri herätys 1860-luvulla. Tuon herätyksen seurauksena esimerkiksi Worcesterissa, joka oli kotikaupunkini seitsemän vuoden ajan, vieläkin toimii useita vammaisille tarkoitettuja instituutioita. Hänenkin kuuliaisuudellaan on ollut kauaskantoiset vaikutukset.
Vielä kauaskantoisemmat seuraukset olivat Aadamin tottelemattomuudella ja Jeesuksen tottelemisella. Murray kirjoittaa: “Aivan kuten Aadamin tottelemattomuus teki meistä syntiin taipuvaisia, Kristuksen kuuliaisuus mahdollistaa vanhurskautemme. Olemme kaikkemme velkaa Kristuksen kuuliaisuudelle.”
Jeesuksen nöyrä kuuliaisuus siis pelasti minut synnin häpeän seurauksilta. Kun tulen uskoon, syntyy elämänyhteys häneen, Jeesus ja minä tulemme yhdeksi. Tämä on mysteeri. Koska olen Jeesuksessa, olen nyt “tehdasasetuksiltani” kuuliainen, koska hän minussa on edelleen kuuliainen Isälle. Hän haluaa noudattaa Jumalan tahtoa maan päällä sinunkin kauttasi, sinussa.
Murray kirjoitti, että suostuminen kuuliaisuuteen on “keino ylläpitää suhdetta Jumalaan ja vanhurskauteen.” Ja: “Ainoa Kristuksen ja hänen jälkeläistensä välinen yhdysside, ainoa yhteinen piirre, on kuuliaisuus. Juuri kuuliaisuus teki Jeesuksesta Isänsä rakkauden kohteen ja meidän Vapahtajamme. Vain kuuliaisuus voi johtaa meidät asumaan tässä rakkaudessa ja nauttimaan lunastuksesta.” (“Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni. – – Niin on Isäni käskenyt minun tehdä.” Joh. 10:17–18)
Synnin häpeän vallan murtaa nöyryys. Jeesuksen nöyryys näkyi kuuliaisuutena. Suostutko sinä Jeesuksen “tehdasasetuksiin” sinussa?
Kuuliaisuus Jumalalle -sarja osa 6
Blogisarja perustuu Maarit Erosen raamattutyökirjaan Yhdessä, kuuliaisuutta joka päivä
