Kristuspäivä on ollut Suomessa muutaman kerran 2000-luvulla järjestetty iso yhteiskristillinen rukoustapahtuma. Viimeisen vuoden aikana on jälleen käynnistynyt uusi Kristuspäivä-prosessi, jonka visiona on yhdistää seurakunnat ja sukupolvet yhteiseen rukoukseen Suomen hengellisen heräämisen ja kansakunnan kukoistuksen puolesta. Näkökulmasta riippuen visio on joko kunnianhimoinen tai mitäänsanomaton. Paljon riippuu siitä, mikä painoarvo annetaan rukoukselle ja yhteydelle. Onko rukouksella merkitystä? Tarkoittaako rukous vain sitä, että tulemme kerran yhteen rukoilemaan? Onko seurakuntien ja sukupolvien välinen yhteys päälle liimattua vai jotain todellista?
Tämänkertaisen prosessin DNA on sama kuin aiempinakin vuosina – tuoda kristityt eri taustoista ja eri puolilta Suomea rukoilemaan yhdessä Suomen ja paikkakuntiensa puolesta. Tällä kertaa mukana on kuitenkin myös jotain uutta: yhden ison tapahtuman sijaan keväällä 2027 järjestetään tapahtumakiertue pääsiäisestä helluntaihin kahdeksalla yliopistopaikkakunnalla. Lisäksi tapahtumia edeltävä rukous on nostettu yhteiseksi tehtäväksi – sen merkitys on tapahtumien rinnalla yhtä tärkeä.
Kristuspäivä 2027 -prosessi käynnistettiin kesällä 2025 rukous- ja paastohaasteella. Kutsuna on yksin ja yhdessä ottaa joka kuukauden seitsemäs päivä rukoukselle ja paastolle Suomen ja oman paikkakunnan puolesta. Lisäksi tänä vuonna liityimme muiden pohjoismaiden – Norjan, Ruotsin ja Tanskan – 24/7 Prayer -liikkeiden kanssa rukoilemaan taukoamatta koko vuoden jokaisena tuntina. Suomessa tämä on lähtenyt käyntiin nopeasti ja yllättävänkin hienolla tavalla: kymmenet seurakunnat, yhteisöt ja ryhmät ovat mahdollistaneet taukoamattoman rukouksen rakentamalla rukoushuoneita paikkakunnilleen.
Mutta miksi rukous ylipäätään? Raamattu ja kristillinen historia ovat täynnä kertomuksia ja lupauksia siitä, että rukous muuttaa asioita. Läpi Vanhan ja Uuden testamentin toistuu ajatus, että Jumala vastaa sekä yksittäisten henkilöiden että kansojen ja yhteisöjen rukouksiin. Muun muassa Abraham, Mooses ja Daavid – ja Uuden testamentin puolella koko alkuseurakunta – saivat kokea, kuinka rukous vaikuttaa asioihin ja kuinka Jumala liikkui vastauksena siihen.
Kerrotaan, että sovinnonteon jälkeen Pyhä Henki laskeutui alueen ylle erityisellä tavalla ja herätys alkoi.
Rukous oli myös Jeesuksen elämän keskiössä. Kerta toisensa jälkeen hän vetäytyi yksin tai yhdessä muiden kanssa rukoilemaan. Kun Raamatussa näytetään vilauksia hänen rukoushetkistään esimerkiksi Kirkastusvuorella tai Getsemanessa, kyse ei ole mistään tylsästä hetkestä vaan aidoista tunteista ja Jumalan voimakkaasta läsnäolosta. Jeesuksen rukoushetkiin mahtui varmasti paljon tavallisempiakin kokemuksia – mutta mietin, ovatko odotuksemme Jumalan kanssa vietetystä ajasta joskus turhan pieniä. Jeesus myös kehottaa seuraajiaan rukoilemaan ”Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi” – mikä antaa olettaa, että rukouksillamme on merkitystä ja että ne vaikuttavat siihen, tapahtuuko Jumalan tahto todella.
Yksi historian vaikuttavimmista rukousesimerkeistä löytyy Hernhutista. Vuonna 1722 ryhmä protestanttisia kristittyjä pakeni uskonnollisia vainoja pienelle alueelle Saksassa. Auvoisan elämän sijaan ryhmä ajautui keskinäisiin riitoihin – kunnes vuonna 1727 se teki kreivi von Zinzendorfin johdolla sovinnon. Kerrotaan, että sovinnonteon jälkeen Pyhä Henki laskeutui alueen ylle erityisellä tavalla ja herätys alkoi. Tämän vaikutuksesta yhteisö asetti paikkakunnalle rukousvartion, jossa rukoiltiin taukoamatta joka tunti yli sadan vuoden ajan. Siitä syntyi ensimmäinen isompi protestanttinen lähetysliike. Kerrotaan, että Hernhutista lähteneet lähetystyöntekijät jopa tarjoutuivat myymään itsensä orjiksi päästäkseen julistamaan evankeliumia niille, jotka eivät sitä vielä olleet kuulleet.
Jos Raamatun lupaukset ja historian esimerkit rukouksen merkityksestä pitävät paikkansa, uskon, että Kristuspäivä 2027 jättää kokonaisuudessaan merkittävän jäljen meihin ja maahamme. Tervetuloa mukaan!
Teksti: Riku Rantanen
Kirjoittaja on nokialainen perheenisä ja Kristuspäivän koordinaattori. Lisäksi hän toimii Revive Europe -järjestön operatiivisena johtajana.
