Oletko kuullut perhosvaikutuksesta (englanniksi butterfly effect)? Se on meteorologi Edward Lorenzin keksimä ja kaaosteoriassa käytetty vertaus siitä, kuinka perhosen siiven läpäytys Brasiliassa voi saada aikaan tornadon Texasissa.
Perhosefektissä syntynyt kaoottisuus on seurausta siitä, että muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat ”korkoa korolle”, jolloin pienikin muutos tai häiriö voi saada aikaan suuria vaikutuksia.*
Meidänkin pienillä teoillamme voi olla oletettua suurempia vaikutuksia. Jos teemme niitä kuuliaisina Jumalan johdatukselle, kerrannaisvaikutukset kasvavat perhosefektin lailla. Näinhän Ef. 3:20 lupaa, että Jumala “meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella”.
Tästä tulee mieleeni vaikkapa se, kun 1990-luvun lopulla lähdin New Yorkiin tiedottajaksi katutyötä tekevään järjestöön. Minusta siinä ei ollut mitään järkeä, sillä olin juuri opiskellut kaksi vuotta kiinan kieltä Kiinassa. Kuitenkin kuuliaisuudesta muutin Yhdysvaltoihin, lopulta kahdeksaksi vuodeksi.
Kerrannaisvaikutukset kasvavat perhosefektin lailla.
Ehkä yllättävin suunnittelematon siunaus oli, että meille alkoi tulla Suomesta nuoria aikuisia harjoittelijoiksi. Monien usko uudistui, ja he halusivat antaa elämänsä Jeesuksen palvelemiseen. Nyt monet ovat yhä hengellisessä työssä ja koskettavat lukemattomien ihmisten elämää Jumalan rakkaudella.
Entä ajattelepa edesmennyttä Loren Cunninghamia, joka 1960-luvun alussa halusi tehdä mahdolliseksi nuorten ihmisten lähtemisen lähetystyöhön. Syntyi Youth With A Mission (YWAM) -lähetysliike, jolla on nyt parikymmentä tuhatta vapaaehtoista työntekijää kaikkialla maailmassa. Miljoonat ovat olleet sen koulutusohjelmissa ja työmuodoissa oppilaina, lyhytaikaisina vapaaehtoisina ja pitkäaikaisina työntekijöinä.
Cunninghamin kuuliaisuus vaikutti lukemattomien ihmisten elämään, myös minun. Mutta sillä oli vaikutusta vain, koska Jeesus oli ollut kuuliainen.
Avuksi “armovoimaa”
Mitä voimme oppia Jeesuksen kuuliaisuudesta? Viime blogissa manitsin Andrew Murrayn kirjan Kuuliaisuus. Hänen mukaansa Jeesuksen kuuliaisuus:
1. Ei ollut yksittäisiä tekoja vaan elämäntapa. Hän eli toteuttaakseen Jumalan tahdon. “Tässä olen. Olen tullut täyttämään sinun tahtosi” (Hepr. 10:9).
2. Se toi hänelle iloa ja tyydytystä.
3. Se toteutui askel kerrallaan.
4. Se oli ehdotonta. Hän oli tosissaan.
5. Sen perustana oli nöyryys.
6. Se oli täysin riippuvaista Jumalan voimasta.
Jos Jeesuksen kuuliaisuus oli riippuvaista Jumalan voimasta, niin kuinka ei meidän olisi? Tässä onkin suuri salaisuus: kun antaudun kuuliaisuudelle, Jumala tekee sen mahdolliseksi. Suorittaminen loppuu.
Isä Johannes kirjoittaa kirjassaan Valamon vanhuksen kirjeitä mainiosta käsitteestä armovoima: “Vapaata tahtoamme käyttäen meidän tulee nähdä vaivaa ollaksemme Jumalan mielen mukaisia. Silloin armovoima auttaa meitä. Mutta jos emme itse ponnistele, ei Jumalan armovoimakaan auta meitä. Oma vaivannäkömme ja Jumalan armovoima toimivat rinnakkain.”
Älä aliarvioi, mitä vaikutusta omalla kuuliaisuudellasi voi olla. Se voi olla se todellinen perhosvaikutus.
Kuva: Pixabay
Kuuliaisuus Jumalalle -sarja osa 7
Blogisarja perustuu Maarit Erosen raamattutyökirjaan Yhdessä, kuuliaisuutta joka päivä
