Pelin politiikka ja oikeus elämään

Lääkärin vala alkaa sanoilla: “Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen.”

Tämä yleisinhimillisen elämän kunnioittamisen perusteesi näyttää kadonneen kiivaan poliittisen keskustelun hämärään.

PS rikottu neliö

Vaalit ovat todellakin tulossa, oletko valmis?

Kun poliittiseksi pelinappulaksi nostetaan kaikkein puolustuskyvyttömimpien ihmisten elämä, on kuitenkin ylitetty hyvän maun ja moraalisen oikeudenmukaisuuden raja. Eduskunnassa keskustellaan muka huolissaan siitä, saako ulkoministeri Timo Soini osallistua syntymättömien lasten oikeuksien puolesta pidetyn tapahtuman aloittaneeseen kynttilävigiliaan, rukoushetkeen. Outo kysymys maassa, jossa lähes 70% ihmisistä kuuluu kristilliseen kirkkoon. Siinäkään ei ole mitään uutta, että katolinen kirkko ei hyväksy aborttia kuin tarkasti rajatuin poikkeuksin. Kuten ei kukaan kristitty tee.

Sanotaan, että sikiön lähdettämisen puolustaminen on yksiselitteisesti Suomen ulkopoliittinen linja. Oikeus elämän päättämiseenkö on Suomen ulkopoliittinen linja? Keiden suomalaisten? Ei ainakaan Raamattuaan lukevien kristittyjen.

Aborttia perustellaan naisten seksuaalioikeuksien kunnioittamisella ja oikeudella päättää omasta kehostaan. Kun lauseella viitataan kohdussa olevan pienokaisen elämän lopettamiseen, puhutaan kuitenkin paljon suuremmasta oikeudesta. Silloin puhutaan oikeudesta elämään, jota mikään muu oikeus ei ylitä.

Naisten oikeuksista pitää sinänsä puhua, ovathan naiset maailman alistetuin ihmisryhmä. Naisten oikeuksia on myös nykyinen ulkoministeri puolustanut ansiokkaasti siellä missä on liikkunut.

Ulkoministeriltä on vaadittu jatkossa harkittua pidättyvyyttä. Olisiko paikallaan puhua pidättyvyydestä silloin, kun keskeytykseen johtavaa elämää ollaan saattamassa alulle, jos ei olla valmiita kantamaan vastuuta?

Päivi Räsäsen kysymys lopulta luottamusäänestykseen johtaneeseen keskusteluun liittyen on aiheellinen: ”Mikä on hallituksen kanta valtioneuvoston jäsenten, terveydenhuollon henkilöstön ja muiden kansalaisten oikeudesta ilmaista myös elämän suojelua puolustavan mielipiteensä ja vakaumuksensa tässä asiassa?”

Teksti on Elämä-lehden 10/2018 pääkirjoitus