Ihmisiä ja ilmiöitä: Koronatartuna oli viedä äänen lisäksi koko Tom Bollströmin elämän – ”Koin olevani Jumalan kanssa kasvokkain” Elämäntaito: Vatikaanin uusi dokumentti listaa ihmisarvon “raskaat loukkaukset” – Ihmisellä on oikeus elämään, ei kuolemaan

Onko oikea Raamattu olemassa?

 

Yle uutisoi pääsiäisenä: ”Raamatun historia opettaa, ettei ole mitään aitoa ja alkuperäistä pyhää kirjaa.” Vähän aikaisemmin Ylen kulttuuriykkösessä oli tunnin mittainen keskusteluohjelma, joka oli otsikoitu: ”Oikeaa Raamattua ei ole olemassa, oliko Jeesustakaan?” Molemmat ohjelmat perustuivat Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin kirjaan Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia. Jälkimmäisessä ohjelmassa kirjan tekijöiden lisäksi oli keskustelemassa emerituspiispa Wille Riekkinen.

Arvelen, että joku uutisen tai ohjelman kuuntelija on voinut tulla levottomaksi. Onko tiede nyt osoittanut, että Raamattu ei pidäkään paikkaansa? Onko totta, että Raamattu olisi niin paljon muuttunut matkalla, että meillä ei olisikaan mitään alkuperäistä pyhää kirjaa? Voiko kirkko tämän jälkeen vielä perustaa oppinsa Raamattuun, jos tämä pohja onkin pudonnut pois?

Kalajoen Krist. opisto Neliöb. 8.-21.4.

Heti alkuun on todettava, että mitään sellaista uutta löytöä tai tutkimusta ei ole tehty, joka haastaisi kirkkoa muuttamaan käsitystään Raamatusta. Useimmat kirjoissa ja ohjelmassa esitetyt näkemykset ovat olleet jo vuosikymmeniä yleisesti tiedossa.

Kyseisten tutkijoiden harjoittama tieteenala on tekstikritiikki. Sillä tarkoitetaan Raamatun käsikirjoitusten tutkimista ja vertailua. Jokainen teologian alkeisiin perehtynyt tietää, että alkuperäisiä Raamatun käsikirjoituksia ei ole olemassa. Yhtä lailla on yleisesti tunnettua, että käsikirjoituksia vertailemalla saadaan suhteellisen suuri varmuus siitä, millainen alkuperäinen tekstimuoto on ollut. Aina on myös tiedetty, että kirjallisen tekstin taustalla on usein ollut aiempia kirjallisia ja suullisia lähteitä ja näitä on matkan varrella muokattu.

Mitä uutta kyseiset tutkijat nyt ovat tuoneet? Tekstikritiikki elää koko ajan ja aina opitaan jotain uutta vanhoja tekstejä tutkimalla. Joskus, tosin äärimmäinen harvoin, tehdään joku uusia löytö, jolla olisi jotain merkitystä tekstin ymmärtämiseen. Kyseiset tutkijat ovat nostaneet esiin joitain sellaisia tulkintoja, jotka näyttävät horjuttavan joissain yksityiskohdissa perinteisiä käsityksiä. Mitään vakavaa kirkon oppiin liittyvää haastetta he eivät ole esittäneet. Sen sijaa media, tässä tapauksessa Yle, pyrkii uutisoinnissaan kärjistyksiin ja siksi ohjelma ja sen otsikointi saadaan näyttämään kovin radikaalilta.

On myös hyvä muistaa, että vaikka uskomme Raamatun olevan kokonaan Jumalan sanaa, meidän tulkintamme siitä ei välttämättä sitä ole.

Tieteellinen raamatuntutkimus on välttämätöntä Pyhän kirjan paremman ymmärtämisen kannalta. Raamattu on epäilemättä maailman tutkituin tekstikokoelma. Sen taustahistoria ja alkuperäiset tekstimuodot tunnetaan varsin hyvin. Arkeologiset löydöt vahvistavat useimmissa tapauksissa sen, että Raamatun tapahtumat perustuvat historiallisiin tosiasioihin. Vaikka Raamattu on pääsanomaltaan yhtenäinen, sieltä löytyy myös paljon keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Tämän kristillinen kirkko on aina tiennyt ja kyennyt hahmottamaan sen valossa oman oppinsa päälinjat.

Kristillinen kirkko tarvitsee siis Raamatun tutkimusta. Samalla on tärkeää muistaa, että uskomme mukaan Pyhä Henki on ohjannut sekä Raamatun kirjojen että koko kirjakokoelman muotoutumista. Sen vuoksi jokin nykyisen tekstimuodon takana oleva ongelma ei voi muuttaa sitä tosiasiaa, että kirkon oppi ja usko perustuvat siihen pyhän kirjan tekstiin, joka on pääosiltaan säilynyt muuttumattomana lähes kaksi vuosituhatta. Sen sanoman varaan kirkko on oppinsa rakentanut, eikä se muutu erilaisten uusien tuulien puhaltaessa.

Eri asia on, että Raamatun tekstit eivät anna yksityiskohtaisia vastauksia kaikkiin tämän päivän kysymyksiin. On myös hyvä muistaa, että vaikka uskomme Raamatun olevan kokonaan Jumalan sanaa, meidän tulkintamme siitä ei välttämättä sitä ole. Tämä antaa hiukan suhteellisuudentajua pohdittaessa kristittyjen keskuudessa olevia erilaisia mielipiteitä. Näistä keskusteltaessa voidaan palauttaa mieleen vanha ohje, jonka mukaan tulisi vallita pääasioissa yksimielisyys, sivuasioissa vapaus ja kaikessa rakkaus.

 

Aiheet