Miten kulttuuri vaikuttaa joulukertomuksen tulkintaan?

 

Jeesus ei syntynyt tallissa eikä majatalossa. Joosef ei kolkutellut epätoivoisena Beetlehemin ovia eikä hän kohdannut tylyä kohtelua. Monet tulkinnat Jeesuksen syntymän olosuhteista ovat syntyneet tilanteissa, joissa Raamatun lukija ei ole tuntenut Lähi-idän kulttuuria.

Teologian tohtori Kenneth E. Bailey (1930-2016) erikoistui Uuden testamentin ajan Lähi-idän tutkimukseen. Hän opetti Uutta testamenttia 40 vuoden ajan Egyptissä, Libanonissa, Jerusalemissa ja Kyproksella. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja artikkeleja, jotka avaavat Uuden testamentin tekstejä Lähi-idän kulttuurin tuntemuksen kautta.

Perheniemi Neliöb. vko 3-4. MJa

Bailey vertailee Luukkaan kertomusta Jeesuksen syntymästä ”Lännen asukkaan silmin” ja ”Lähi-idän asukkaan silmin”.

Sitten siirrytään tarkempiin kysymyksiin.

MILLOIN MARIA JA JOOSEF SAAPUIVAT BEETLEHEMIIN?

Länsi: Maria ja Joosef saapuivat yöllä ja Jeesus syntyi sinä yönä. Myöhäisiltaan ajoittuva saapuminen ja välitön syntymä ovat myytti, joka on peräisin noin kaksisataa vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen, kun tuntematon kristitty kirjoitti laajennetun kertomuksen Jeesuksen syntymästä. Kirjoittaja ei ollut juutalainen eikä ymmärtänyt alueen maantiedettä tai juutalaisia perinteitä.

Lähi-itä: Joosef ja Maria menivät Betlehemiin, ja ”heidän SIELLÄ OLLESSAAN tuli Marian synnyttämisen aika” (Luuk 2:6). Voimme helposti olettaa, että on kulunut muutama viikko, ehkä jopa kuukausi tai enemmän.

MISSÄ SEIMI OLI?

Länsi: Länsimaisessa kulttuurissamme eläimet viedään kodin ulkopuolelle talliin tai navettaan, jossa on eläinten ruokakaukalo (seimi). Jotkut toisen vuosisadan kirjoittajat sanoivat Jeesuksen syntyneen luolassa Betlehemin lähellä, joten luolaa on ehkä käytetty tallina.

Lähi-itä: Bailey toteaa, että jokainen maaseudulla asuva palestiinalainen, joka lukee lauseen ”hän laittoi hänet seimeen ”, olettaa heti, että syntymä tapahtui yksityisessä kodissa, koska hän tietää, että seimet on rakennettu maalaiskodin lattiaan.

Jeesuksen ajan yksinkertaisissa maalaiskodeissa oli usein vain kaksi huonetta. Ensimmäinen huone oli koko perheen huone, jossa koko perhe teki ruokaa, söi, nukkui ja asui. Matteuksen evankeliumi kertoo, että itämaan tietäjät menivät ”taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian” (Matt 2:11).

Oven vieressä olevan huoneen pää oli joko muutama metri matalampaa kuin muu lattia. Joka ilta tälle määrätylle alueelle ajettiin perheen lehmä, aasi ja muutama lammas. Ja joka aamu nuo samat eläimet otettiin ulos ja sidottiin talon pihalle. Alemman tason ovi on sisäänkäynti ihmisille ja eläimille. Viljelijä haluaa eläimet taloon joka ilta, koska ne tuottavat lämpöä talvella ja ovat turvassa varkauksilta. Suurimpia kotieläimiä varten oli kaivettu ruokakaukaloita olohuoneen ala-osaan. Lampaankaukalot voivat olla puuta ja sijoitettu alemman tason lattialle. Tällaisia koteja on löydetty vuodesta 1000 eKr. vuoteen 1950.

Toinen talon huone oli tarkoitettu yksinomaan vieraille. Se sijaitsi talon päädyssä tai katolla (ks. 1. Kun. 17:19).

EI SIJAA MAJATALOSSA?

Länsi: Meidän kulttuurissamme matkustajat menevät majataloon (hotelliin tms) ja pyytävät yksityistä huonetta. Niinpä ne Raamatun käännökset, jotka käyttävät ilmaisua ”majatalossa ollut tilaa” tulkitaan siten, että kaikki Betlehemin majatalon huoneet olivat käytössä.

Lähi-itä: Hyvän samarialaisen tarinassa (Luuk 10: 33–34) Luukas käyttää kreikkalaista sanaa pandokheion viitaten julkiseen majataloon. Nämä julkiset majatalot löytyivät pääteiden varsilta. Majataloja ei ollut pienissä kylissä pienten teiden varsilla.

Vuoden 1992 käännös toteaa: ”Heille ei ollut sijaa (kreik. topos) majapaikassa (kreik. kataluma)” (Luuk.2:7). Kreikan sana topos tarkoittaa ”paikka, sijainti, alue”. Se ei viittaa ”huoneeseen majatalossa” vaan paikkaan tai tilaan. Luukas ja Markus käyttävät sanaa kataluma kun he kertovat myöhemmin, että Kristuksen viimeinen ateria oli yksityiskodin yläkerran vierashuoneessa (Luuk. 22:11–12).

Bailey toteaa: Vieraanvaraisuus on tärkeää Lähi-idän kulttuurissa. Lähes kaikki kylän ovet olivat hänelle auki, koska hän oli kuningas Daavidin jälkeläinen. Kuinka ylipäätään juutalainen kaupunki ei haluaisi auttaa synnyttävää nuorta juutalaista äitiä?

Kertomus ei siis sisällä ystävällisyyden tai vieraanvaraisuuden puutetta. Pyhä perhe viedään kodin päähuoneeseen, jossa heitä viihdytetään. Isännän ei odoteta pyytävän aiemmin tulleita vieraitaan lähtemään vierashuoneesta. Suuri perhehuone olisi joka tapauksessa sopivampi synnytykselle.

*

Kirjoitukseni lähteenä on käytetty Monte F. Shelleyn artikkelia ”The Birth of Jesus as seen through Middle Eastern Eyes”, joka pohjautuu Kenneth E. Baileyn kirjoihin ”Jesus Through Middle Eastern Eyes: Cultural Studies in the Gospels” (2008) ja ”Open Hearts in Bethlehem: A Christmas Drama” (2013)