Mitä Yhdysvaltain presidentinvaalit kertovat meistä?

 

Yhdysvaltain presidentinvaaleista on nyt kulunut viikko. Media on jatkanut kyllästymiseen asti vaalien analyysia ja jälkipuintia. Sosiaalisessa mediassa myös kristityt ovat päässeet ääneen oman sivustonsa päätoimittajina. Ja asioihin on otettu vahvasti kantaa.

Nyt kun vaalit ovat ohi, on paikallaan arvioida, mitä käyty keskustelu kertoo meistä itsestämme kristittyinä. Millaista yhteiskunnallista tietämystä ja arvoajattelua kannanottomme ilmentävät?

Karkku, neliöb 1/2: 20.11.-5.12. MJa

Yleisesti katsoen suomalaisten kristittyjen vaalikeskustelu on heijastanut melko heikkoa Yhdysvaltain poliittisen kulttuurin tuntemusta. Monissa puheenvuoroissa esimerkiksi maan evankelikaalisen liikkeen ja katolisen kirkon poliittinen asemointi, arvoihin liittyvät sosiologiset sidokset sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa käytetyn uskonnollisen kielen merkitys ovat jääneet hyvin vähälle huomiolle. Vaikka valtio ja uskonto on Yhdysvaltain perustuslaissa erotettu tiukasti toisistaan, käytännön politiikassa ne kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Myös presidentinvaaleissa uskonnolla on erityisen tärkeä rooli.

”Suomalaisten kristittyjen vaalikeskustelu on heijastanut melko heikkoa Yhdysvaltain poliittisen kulttuurin tuntemusta.”

Toiseksi Yhdysvaltain poliittisia ilmiöitä on arvioitu usein rajoitetusti suomalaisesta näkökulmasta käsin. Meidän, jotka olemme tottuneet omassa maassamme monipuoluejärjestelmän tarjoamiin vaihtoehtoihin, on vaikea ymmärtää äänestystilannetta, jossa tarjolla on vain kaksi poliittista kategoriaa. Ja kun kristittynä valitsee niistä jommankumman, on pakotettu kannattamaan puolueen linjan mukana myös useita itselle vastenmielisiä arvoja. Jos äänestäjä tukee esimerkiksi republikaanien perhearvoja ja aborttivastaisuutta, hän tulee samalla kannattaneeksi myös pakolaisvastaisuutta, militarismia ja taloudellista eriarvoisuutta. Jos taas pitää tärkeänä demokraattien ajamaa tasa-arvoa ja hyvää terveydenhoitoa kaikille, joutuu puoluevalinnan myötä tukemaan myös liberaalia seksuaalietiikkaa. Valinta on siis kaikkea muuta kuin mustavalkoinen. Analyyttisesti asioita tarkasteleva kansalainen huomaa helposti, että sekä Donald Trumpin että Joe Bidenin agendalta löytyy niin kristilliseen arvoperustaan nojaavia kuin myös sille täysin vastakkaisia arvopäämääriä. Ne tulevat vain esiin eri asioissa.

Kolmanneksi poliittisten mielipiteiden perusteella monilta kristityiltä näyttää puuttuvan Raamatun arvoihin riittävän laaja-alaisesti ja johdonmukaisesti kiinnittyvä yhteiskuntanäkemys – kristilliseen maailmankatsomukseen perustuva yhteiskuntateoria. Se ei ole ihme, sillä monilla kirkkokunnillakin sen määrittely on jäänyt puolitiehen. Seurakunnissa ei yleensä opeteta yhteiskuntaetiikkaa, ja siksi kristittyjen on vaikea saada aineksia kokonaisvaltaisen ja perustellun näkemyksen rakentamiseen. Tällaisessa tilanteessa poliittinen kanta muotoutuu usein kapea-alaisesti ja tunnepohjaisten mielikuvien perusteella. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa tämä näkyi muun muassa siinä, että valinta saatettiin ratkaista pelkästään sen perusteella, mitä mieltä ehdokas oli jostakin yksittäisestä asiasta, kuten Israelin valtiosta tai aborttioikeudesta.

Valistunut yhteiskunnallinen ajattelu ei voi kuitenkaan olla näin kapea-alaista. Siihen tulee sisältyä arvoihin perustuva näkemys myös esimerkiksi verotuksesta, taloudesta, sosiaalipolitiikasta, maahanmuutosta, ilmastokysymyksistä, ulkopolitiikasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ja eettisen arvioinnin kohteena tulee olla sekä ehdokkaan henkilökohtainen käyttäytyminen että hänen poliittinen toimintansa.

”Meidän olisi ensin syytä hankkia tarpeeksi laaja tietopohja yhteiskunnallisista kysymyksistä ja huolehtia oikeasta mielenlaadusta ennen kuin heittäydymme poliittiseen väittelyyn toisten kanssa.”

Neljänneksi uskovien somekeskustelu on osoittanut, miten helposti unohdamme kristillisen etiikan perusasiat poliittisen tunnekiihkon keskellä. Eri tavalla ajattelevien halventaminen ja jopa avoimen aggression suuntaaminen heihin ei kerro lähimmäisenrakkaudesta eikä Uuden testamentin opettamasta mielenlaadusta. Yhdysvalloissa monien seurakuntalaisten ystävyyssuhteet ja perheen sisäiset ihmissuhteet ovat katkenneet poliittisten näkemyserojen takia. Samanlaiset haasteet ovat koetelleet myös suomalaisten kristittyjen keskinäistä yhteyttä ja kielenkäyttöä.

Mitä Yhdysvaltain presidentinvaalit siis kertoivat meistä kristityistä?

Ainakin sen, että meidän olisi ensin syytä hankkia tarpeeksi laaja tietopohja yhteiskunnallisista kysymyksistä ja huolehtia oikeasta mielenlaadusta ennen kuin heittäydymme poliittiseen väittelyyn toisten kanssa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa tarvitaan kristillisiä arvoja mutta myös asiantuntemusta ja sivistynyttä asennetta. Yhdessä esirukouksen kanssa ne luovat oikean lähtökohdan kristittyjen yhteiskunnalliselle vaikuttamistyölle.

Lue lisää Radio Dein lähettämiä Leevi Launosen blogeja täältä.