Kirjoittanut
Yle uutisoi viime viikolla siitä, kuinka seksiä myynyt Terhi Suokas on järjestämässä näyttelyä suomalaisesta seksityöstä Helsingin kaupunginmuseoon, osana kaupunkilaisten omaa kulttuurihistoriaa. Kaupunginmuseon lehtori Sauli Seppälän mukaan aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja siitä tekee mielenkiintoisen se, että näyttelyssä kokemusasiantuntijat (=seksityöntekijät) pääsevät itse ääneen. https://yle.fi/uutiset/3-11411792
Millä tavoin seksityö on yhteiskunnallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävää? Väitteessä on jotain samaa kuin siinä ikiaikaisessa seksin myyntiä puolustavassa väitteessä, jonka mukaan prostituutio on maailman vanhin ammatti. Tosiasiallisesti prostituutio ei ole maailman vanhin ammatti, vaan maailman vanhin hyväksikäytön muoto. Vaikka jokin asia on ollut olemassa kauan, se ei tarkoita että se olisi hyväksyttävää.
On huolestuttavaa, että Suomessa prostituutio yritetään normalisoida puhumalla seksityöstä. Vielä huolestuttavampaa on, että seksityötä pidetään kulttuurisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävänä. Mitä yhteiskunnallisesti merkittävää on siinä, että naisten seksuaalisuus ja vartalo tuotteistetaan ja kaupataan? Mitä yhteiskunnallisesti merkittävää on siinä, että miehet oikeuttavat itsensä ostamaan seksiä? Prostituutio ei edesauta millään tasolla naisten tasa-arvoisuutta tai seksuaalista itsemääräämisoikeutta, vaikka suomalaiset “elitisti” seksityöläiset niin väittävät.
Sen sijaan että keskustelemme naisen oikeudesta myydä vartaloaan, meidän tulisi keskittyä keskustelemaan naisen oikeudesta olla myymättä vartaloaan. Tutkimukset osoittavat, että prostituutiossa mukana olevista naisista vain 2% on alalla vapaaehtoisesti. Loput 98 % myyvät itseään pakotettuna tai olosuhteiden pakosta. Jokaista “seksityöläistä” kohden on lukematon määrä pakko prostituutiosta selvinneitä. Nämä naiset saavat vain harvoin äänensä kuuluville, koska he ovat pahasti traumatisoituneita. Eikö olisi aika yrittää kuunnella heitä?
Ylen jutussa museo toivoi, että näyttelyssä käsiteltäisiin myös ihmiskaupan julmia realiteetteja. Kuinka absurdi toive museolta, joka näyttelyn järjestäessään on itse osa ongelmaa! Seksityötä taikka prostituutiota ei voi erottaa ihmiskaupasta, pelkkä yritys tähän suuntaan on silkkaa tyhmyyttä. Jos seksityöllä / prostituutiolla ei ole mitään tekemistä ihmiskaupan kanssa, niin miksi naisia ylipäätään kaupataan? Seksiperäistä ihmiskauppaa tapahtuu, koska miesten tarpeista käsin nouseva prostituutio takaa miehille pääsyn hyväksikäyttämään naisvartaloa. Kaikki prostituution ja ylipäätään kaupallisen seksin muodot ovat sisäisesti yhteydessä toisiinsa, ja näin ollen esimerkiksi juuri prostituutio ja seksiperäinen ihmiskauppa liittyvät erittäin läheisesti toisiinsa. Ihmiskauppaa tapahtuu nimenomaan siellä missä tapahtuu prostituutiota, ja prostituution ja prostituoitujen “palvelujen” kysyntä on yksi pääsyy siihen, miksi seksiperäistä ihmiskauppaa ylipäätään tapahtuu.
Normalisoimalla seksityön, sekä sallimalla seksuaalipalvelujen ostamisen ja sen myötä naisten ja tyttöjen hyväksikäytön omassa maassamme tuemme nopeimmin kasvavaa kansainvälisen rikollisuuden muotoa, ihmiskauppaa. Samalla tuemme naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa, jatkuvasti lisääntyvää seksuaalista häirintää, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.
Jos haluamme elää aidosti tasa-arvoisessa Suomessa, emme voi hyväksyä naisen kohtelemista kauppatavarana, naisen ostamista. Yhtälailla emme voi hyväksyä Helsingin kaupunginmuseon väitettä seksityöstä yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti merkittävänä asiana, joka ansaitsee tulla esitetyksi museonäyttelyn muodossa.
