Mikä ihmeen tiede?

 

Tieteen arvostus nousee kohti pilviä. Mutta mitä tai mikä se tiede oikein on? Määritelmiä on useita riippuen valitusta näkökulmasta.

Wikipedian mukaan: ”Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta”.  Oxford Languages määrittelee tieteen seuraavasti (oma käännös). ”Älyllinen ja käytännöllinen toiminta, johon kuuluu systemaattinen luonnon fyysisen rakenteen ja käyttäytymisen tutkiminen havainnoinnin ja kokeilun kautta”.  Tieteellä tarkoitetaan usein myös saatuja tuloksia: ”Tiede on osoittanut, että …”.

Pipliaseura neliöb. vkot 24-25. MJa

Minulle tiede tarkoittaa hyväksi havaittua menetelmää tiedon hankkimiseksi. Tieteen tuloksiin lumoutuneet tiedeuskovat menevät vieläkin pidemmälle väittämällä, että tiede on ainoa luotettava menetelmä tiedon hankintaan. Tieteellä on kuitenkin rajansa, eikä se pysty selittämään kaikkea ihmisen kokemuspiiriin kuluvia asioita.

Voimmeko todistaa tieteellisesti, että olet hyvä ystävä?  Tieteellinen määritelmä hyvälle ystävälle puuttuu tai siitä ei ainakaan löydy yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Määritellään hyvä ystävä seuraavasti: Jos henkilö on hyvä ystävä, niin häneen voi luottaa. Käänteinen lause ei kuitenkaan pidä yleensä paikkaansa.

Jos henkilö on hyvä ystävä, niin häneen voi luottaa. Käänteinen lause ei kuitenkaan pidä yleensä paikkaansa.

Jos luotamme lääkäriin, se ei tarkoita että hän olisi meidän myös hyvä ystävämme. Voi toki olla. Sama esimerkki toimii myös, jos kiellämme molemmat lauseet: Jos henkilö ei ole hyvä ystävä niin häneen ei voi luottaa. Lääkärin luotettavuus riippuu hänen ammattitaidostaan, ei ystävyydestä.  Voimme kuitenkin päätellä, että jos henkilöön ei voi luottaa niin hän ei ole hyvä ystävämme.

Hyviä ystäviä on kuitenkin sen verran harvassa, että pienistä hairahduksista ei pidä vetää liian suuria johtopäätöksiä. Jos henkilön epäluotettavuudesta huolimatta pidämme häntä hyvänä ystävänä, niin joudumme ristiriitaan hyvän ystävä määritelmämme kanssa.

Kuten edellisestä esimerkistä selviää, et voi tieteellisesti todistaa, että olet hyvä ystävä. Olet hyvä ystävä vain niin kauan kuin sinuun voi luottaa. Sama pätee myös tieteellisiin teorioihin, joita on kahta perustyyppiä: teoriat, jotka on kumottu ja teoriat, joita ei vielä kumottu. Teoriat, jotka on osoitettu tosiksi, eivät kuulu tieteeseen vaan uskomusjärjestelmiin.

Koska tieteellisiä teorioita voi vain kumota, niin tieteellisesti hyvät teoriat tunnistaa siitä, että ne esittävät johtopäätöksiä, jotka voidaan kokeellisesti osoittaa virheelliseksi.  Yksittäinen virheellinen johtopäätös ei kuitenkaan välttämättä johda koko teorian hylkäämiseen vaan ainoastaan osoittaa, missä kulkee teorian soveltamisen rajat.

Hyvä teoria kypsyy vanhetessaan. Newtonin mekaniikka on tästä hyvä esimerkki. Tiedämme hyvin, missä se toimii ja missä ei. Suhteellisuusteorian tai kvanttifysiikan termejä ei tarvita kun toimitaan Newtonin mekaniikan pätevyysalueella.

Entä jos onnistutaan luomaan teoria, joka selittää kaiken?  Tarkastellaan tilannetta adaptiivisdynaamisen sääennusteen avulla. Sen mukaan huomenna sataa ellei ole pouta; Sade voi tulla pisaroina, rakeina, tihkuna, alijäähtyneenä vetenä, räntänä tai lumena. Joskus sateen mukana voi tulla Saharan hiekkaa tai pieniä kaloja.

Adaptiivisdynaaminen sääennusteen mukaan tuulen suunta on idästä lähteen tai lännestä itään ellei ole tyyntä; Tuulen nopeus on alle 14 metriä sekunnissa paitsi kovassa tuulessa ja myrskyssä. Jos ei ole pakkasta, niin lämpötila on vähintään nolla tai enemmän.

Jos teoria selittää kaiken, niin selittääkö se mitään? Onko se edes tieteellinen?

 

Adaptiivisdynaaminen sääennuste on täysin fiktiivinen, joten ilmatieteen laitoksen toimintaa ei ole syytä lakkauttaa.