Katsomus on tuurinkauppaa?

 
 

Professori Richard Dawkins pitää uskontoa vain kopioituvana kulttuuripalikkana. Mikä yllätys, että Suomessa syntyneet uskovat Jeesukseen! Jos olisit syntynyt Irakissa, sinut olisi kasvatettu muslimiksi, ja Intiassa olisit luultavasti kumartanut norsupäistä Ganeshaa. Kristinusko on siis satua siinä missä kaikki muutkin uskonnot. Onko tällainen päättely eheää?

On toki mahdollista ja jopa todennäköistä, että toisessa maassa olisin omaksunut toisen katsomuksen. Monihan ajattelee asioista vanhempiensa, ystäviensä tai oman laajemman kulttuurinsa mukaisesti ryhtymättä kyseenalaistamaan yleistä mielipidettä. Mutta on kokonaan toinen kysymys, olisivatko tuolla tavoin syntyneet käsitykseni automaattisesti vääriä.

Voidaan näet olettaa, että jos olisin syntynyt Neuvostoliittoon tai Kiinaan, olisin kulttuurisyistä kasvanut ateistiksi. Tuskin Dawkins katsoisi tähän suuntaan tapahtuneen aivopesun todistavan, että ateismi on satua. Miksi kristinusko sitten olisi? Vastaavasti voidaan esittää arvelu, että Irakissa syntyneenä Dawkins itse olisi muslimi. Eikö hänen oma syntymänsä skeptiseen länsimaiseen kulttuuriin olekaan vahinkona vertailukelpoinen?

Olennaista ei nimittäin ole se, kuinka moni ihminen on seurannut ympäristönsä vaikutusta, vaan kuinka hyvin perusteltu itse näkemys on. Johdonmukainen ja todellisuutta hyvin vastaava katsomus on todennäköisesti tosi, vaikka enemmistö ei tietäisikään, miksi kannattaa sitä. Tietämättömyys ei ole hyve, mutta oikeassa nämä ihmiset voivat silti olla. On geneettinen virhepäätelmä luulla, että uskomuksen alkuperä ratkaisee sen totuusarvon.

Aivan samanlaisen sattuman vuoksi olet syntynyt kulttuurissa, joka katsoo aineen rakentuvan atomeista ja Maan kiertävän Aurinkoa. Eivät nämä käsitykset ole vääriä vain siksi, että monissa kulttuureissa on uskottu toisin – tai edes siksi, ettet osaa perustella niitä itse vetoamatta asiantuntijoiden arvovaltaisiin näkemyksiin. Minkä tahansa episteemisen kysymyksen kohdalla on niin, että osa maailmanhistorian aikana eläneistä ihmisistä on syntynyt ”oikeassa” olleisiin yhteiskuntiin, toiset eivät. Totuutta itse asiassa ei ratkaista vain huomauttamalla tästä seikasta.

Syntymävahinko tuottaa ainoastaan kulttuurikristittyjä.

Syntymävahinkoon perustuva argumentti on eksyksissä toisellakin tapaa. Harva suomalainen seuraa nykyään Jeesusta siksi, että se olisi muodikasta, yleistä tai vastaisi suvun perinteitä. Itse olen tänään kristitty, koska olen yli neljännesvuosisadan ajan perehtynyt kristinuskon luotettavuuden puolesta puhuviin todisteisiin. Näiden perusteiden sivuuttaminen ja katsomukseni selittäminen pois syntymävahinkona on raskas päättelyvirhe.

Dawkinsin suosima ajatusmalli perustelee onnistuneesti vain yhden seikan: ihmisellä ei ole oikeutta olettaa, että kaikki, mitä hän on ympäriltään omaksunut, olisi automaattisesti totta. Itse asiassa kukin meistä on kuullut, lukenut ja jopa toistanut paljon sellaista, mihin ei ollut riittäviä syitä luottaa. Jokaisen tulisi siksi arvioida, onko hän vain sokeasti matkinut toisten käyttäytymis- ja ajattelumalleja vai toiminut aidosti parhaan tietonsa ja ymmärryksensä mukaan.

Tämä havainto kääntää argumentin terän ikävään suuntaan. Onko kukaan vakavissaan sitä mieltä, että 2020-luvun jälkimoderni ilmapiiri tuottaa vahingossa mutta runsaasti aitoja Jeesuksen seuraajia? Onko todennäköistä, että syntymällä Suomeen lapsi omaksuu ympäristöstään teistisen todellisuuskäsityksen, raamatullisen arvomaailman, Jeesuksen opettaman moraalin ja syvästi kristillisen elämäntavan? Aito kristillinen vakaumus on halki historian ollut epäsovinnainen ja enemmistön vastustama. Syntymävahinko tuottaa ainoastaan kulttuurikristittyjä.

Mikä puolestaan on se maailmankatsomus, jonka Suomeen syntynyt luultavimmin omaksuu jo ensimmäisistä elinvuosistaan lähtien, vaikka hänen pitäisi itse asiassa arvioida sitä kriittisesti? Jos olet laimea agnostinen ateisti, cityvihreä liberaali, sekulaari humanisti tai LGBTQIA-aakkoskeiton varaukseton kannattaja, mieti tarkkaan. Maassamme on varsin helppoa lipua näihin lammikoihin enemmistön virran mukana. Onko katsomuksesi varmasti tulosta huolellisesta harkinnasta ja vilpittömästä kriittisestä pohdinnasta, jossa huomioit myös lujimmat mahdolliset argumentit kantaasi vastaan – vai oletko hindu vain siksi, että synnyit Intiaan?

J. J. Aleksi Markkanen