Joe Biden rakastaa Israelia – mutta minkälaista Israelia?

 

Presidentti Joe Biden ja pääministeri Yair Lapid Jerusalemissa 14.7.2022. Kuva Avishag Shaar-Yashuv, GPO

Saapuessaan valtiovierailulle Israeliin 13. heinäkuuta, USA:n presidentti Joe Biden sulatti isäntiensä sydämet toteamalla jo lentokentällä pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että ”ei tarvitse olla juutalainen, ollakseen sionisti”. Muutenkin hän korosti useissa esiintymisissään rakkauttaan Israeliin ja kertoi tavanneensa maan jokaisen pääministerin vuodesta 1973 alkaen, jolloin hän tapasi nuorena senaattorina pääministeri Golda Meirin.

Toinen Bidenin isännistä, presidentti Isaac Herzog, kertoi vastaavasti Bidenille, että hänen perheensä on tavannut jokaisen Yhdysvaltojen presidentin alkaen vuonna 1933 valtaannousseesta Franklin D. Rooseveltista. Isaac Herzogin isoisä Isaac Halevi Herzog oli ensin Irlannin päärabbi vuosina 1921-1936, ja sen jälkeen Palestiinan mandaatin ja Israelin päärabbi aina vuoteen 1959. Presidentin isä Chaim Herzog puolestaan toimi Israelin presidenttinä 1983-1993.

Perheniemi neliöb. elokuu MJa

Bidenille tämänkertainen Israelin-vierailu oli kymmenes, mutta ensimmäinen presidenttinä, mistä syystä siihen oli ladattu kovasti odotuksia puolin ja toisin.

Tuskin missään muussa maassa kuin Israelissa odotetaan USA:n presidentin saapumista ja hänen mielipidettään maan pääkaupungin asemasta ja maan rajoista hengitystä pidättäen. Niin tälläkin kertaa, mutta nuo mielipiteet presidentti Biden kertoi vasta virallisen ohjelman päätyttyä Israelin johdon kanssa, minkä jälkeen hän matkasi ensin Itä-Jerusalemiin ja sieltä edelleen Länsirannalla sijaitsevaan Betlehemiin tapaamaan palestiinalaishallinnon presidenttiä Mahmoud Abbasia.

Ystävyyttä ja sitoutumista

Presidentti Bidenin vierailu käsitti kahdenväliset neuvottelut presidentti Herzogin lisäksi pääministeri Yair Lapidin ja oppositiojohtaja Benjamin Netanyahun kanssa, vierailun Jerusalemin holokaustikeskuksessa Yad Vashemissa, tutustumisia Israelin puolustusteknologiaan sekä useita vastaanottoja.

Kehonkielestä ja puheista päätellen Bidenin kemiat toimivat kaikkien israelilaisten johtajien kanssa erinomaisesti. Hotelli Waldorf Astoriassa pääministeri Yair Lapidin kanssa pidetyssä lehdistötilaisuudessa Biden lausui mm. seuraavaa:

– Minulla on kunnia olla takaisin täällä Israelin pääkaupungissa. Kuten eilen sanoin, olen tavannut jokaisen pääministerin Golda Meiristä lähtien, ja oli ilo viettää aikaa kanssasi tänään ja tutustua sinuun paremmin.

– Herra pääministeri, syvä rakkaus ja kunnioitus Israelia kohtaan on ottanut syvemmän otteen sydämestäni ja sisimmästäni siitä lähtien, kun vierailin täällä ensimmäisen kerran vuonna 1973.

– En ole koskaan unohtanut, mitä pääministeri Meir sanoi minulle, kun olin tuore nuorempi senaattori Delawaren osavaltiosta. Oli vain viikkoja ennen Jom Kippurin sotaa, ja hän näki kasvoiltani, että olin huolissani. Kun seisoimme lehdistön edessä ottamassa kysymyksiä ja kuvia, hän katsoi minuun, ja kuiskasi niin, ettei lehdistö kuullut: ”Älä näytä niin huolestuneelta, senaattori. Israelilla on salainen ase.”

– Ja minä katsoin häntä kääntäessäni päätäni, ja hän kertoi… Katsoin vain häntä ja hän sanoi: ”Meillä ei ole muuta paikkaa, minne mennä.”

– En koskaan unohda, mitä hän sanoi minulle. Siitä on melkein 50 vuotta. Viisikymmentä vuotta sitten uhkaukset olivat todellisia. Ja Israeliin kohdistuvat uhat ovat todellisia tänään. Antisemitismin vitsaus marssii edelleen ympäri maailmaa, emmekä saa koskaan unohtaa kauhuja, joita hallitsematon viha voi aiheuttaa. Ja siksi minä heti, kun palasin, halusin vierailla Yad Vashemissa – kun laskeuduin eilen – todistamaan, muistamaan, uudistamaan lupauksemme: ei koskaan – ei koskaan enää.

– Samaan aikaan Israel – tämän päivän Israel ei ole 50 vuoden takainen Israel. Olette kehittäneet uusia resursseja, kykyjä, uusia suhteita, mukaan lukien kasvava integraatio alueen naapureiden kanssa. Teillä on uusia työkaluja, jotka pitävät Israelin vahvana ja turvassa. Amerikan Yhdysvalloilla on raudanluja sitoutuminen Israelin turvallisuuteen. Raudanluja sitoumus. Varmistamme, että Israel pystyy puolustamaan itseään.

– Kun olin varapresidentti presidentti Obaman kaudella, hyväksyimme Israelin turvallisuuden ennätysbudjetin – 38 miljardia dollaria 10 vuoden aikana. Ja olin ylpeä siitä, että viime vuonna myönsimme myös ylimääräisen miljardi dollaria täydentämään Israelin Iron Dome -tarvikkeita, mikä teki vuodesta 2022 suurimman sotilaallisen avun vuodesta, jonka Israel on koskaan saanut.

Vierailun aikana pidettiin myös ensimmäinen uuden I2U2-ryhmän videokokous, johon osallistuivat Israelin ja Intian pääministerit sekä USA:n ja Yhdistyneiden Arabiemiraattien presidentit. Israelin turvallisuuden kannalta tärkeä askel oli USA:n kanssa allekirjoitettu ”Yhdysvaltojen ja Israelin strategisen kumppanuuden yhteinen julistus”, joka korosti maiden välistä vahvaa kumppanuutta ja USA:n taloudellista tukea Israelin puolustukselle. Julistuksessa Yhdysvallat sitoutuu käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, jotta Iran ei saa hankittua itselleen ydinasetta. Biden ei kuitenkaan antanut julistuksessa tai puheissaan mitään takarajaa Iranin kanssa tavoiteltavalle ydinsulkusopimukselle, mikä oli Israelille pettymys.

Kaksi valtiota vuoden 1967 linjojen mukaisesti

Siitä saakka, kun Bidenin astui virkaansa tammikuussa 2020, Israelin johdolle on ollut epäselvää, mikä on Bidenin suhde ”jakamattomaan” Jerusalemiin, eli tarkemmin itäiseen Jerusalemiin. Tähän saatiin ensimmäinen signaali, kun Biden riisui limusiininsa keulalta koko vierailun ajan liehuneen Israelin lipun saapuessaan Itä-Jerusalemin puolelle, missä hän vieraili Öljymäellä sijaitsevassa Augusta Victoria -sairaalassa. Hämmennystä herätti myös se, ettei Biden hyväksynyt israelilaisia viranomaisia mukaan sairaalavierailulle.

Tavattuaan Betlehemissä Mahmoud Abbasin, presidentit pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden, missä Biden tarkensi kantaansa Jerusalemin rajoihin. Hän ei kuitenkaan suostunut Abbasin pyyntöön tunnustaa yksipuolisesti Palestiinan valtio, mutta puhui ”tulevaisuuden Palestiinan valtiosta”, joka muodostuisi yhtenäisestä alueesta.

Bidenin mukaan ”kaksi valtiota vuoden 1967 linjojen mukaisesti, keskinäisillä maanvaihtosopimuksilla, on edelleen paras tapa saavuttaa yhtäläiset turvallisuuden, vaurauden, vapauden ja demokratian tavoitteet sekä palestiinalaisille että israelilaisille”.

Myönteisesti yllättävää sen sijaan oli, ettei Biden lähtenyt kritisoimaan israelilaisten Länsirannalle rakentamia siirtokuntia eikä vaatinut uusien rakentamisen rajoittamista.

Mitä Biden lausunnoillaan tarkoitti?

Nämä vierailun viimeisten tuntien aikana annetut lausunnot heittivät erikoisen varjon Bidenin israelilaisille osoittaman ystävyyden ylle. Se, että Israel suostuisi koskaan palaamaan ennen kesäkuussa 1967 käytyä kuuden päivän sotaa edeltäville linjoille on täysin mahdoton ajatus sekä Israelin historian että sen turvallisuuden näkökulmasta. Käytännössä 1967 linjojen ulkopuolelle jäisivät paitsi Itä-Jerusalem, myös mm. Jerusalemin vanha kaupunki, missä sijaitsee länsimuuri, juutalaisten pyhin paikka, joka myös itkumuurina tunnetaan.

Bidenin vaatimus tuntuu järjettömältä myös Yhdysvaltojen antaman massiivisen sotilasavun valossa. Samaan aikaan kun se syytää vuosittain miljardeja Israelin puolustukseen, se vaatii juutalaisvaltiota luopumaan kuuden päivän puolustussodassa haltuunsa saamista alueista, jotka ovat sen puolustuksen kannalta elintärkeitä.

Bidenkin tietää tämän, joten aika näyttää, oliko hänen puheenvuoronsa vain palestiinalaisten miellyttämistä vai oliko hän oikeasti sitä mieltä. Joka tapauksessa Israelin lipun poistaminen Bidenia kuljettaneesta autosta sen saapuessa Itä-Jerusalemiin oli merkittävä signaali sekä israelilaisille että palestiinalaisille, ja herätti laajaa pettymystä israelilaisten keskuudessa.

Valkoinen talo julkaisi Bidenin lausuntoon liittyvän tarkennuksen vain hetki lehdistötilaisuuden jälkeen: ”Presidentti Biden toisti Yhdysvaltojen kannan, että Jerusalem on Israelin pääkaupunki ja että se on edelleen Yhdysvaltojen politiikka, että Jerusalemin erityiset rajat on ratkaistava israelilaisten ja palestiinalaisten välisillä lopullista asemaa koskevilla neuvotteluilla.”

USA:n edellinen Israelin-suurlähettiläs David Friedman kommentoi twitterissä Bidenin toimintaa: ”Toivon, että minulla olisi jotain parempaa sanottavaa. Mutta se, että Biden kielsi Israelin suvereniteetin osissa Jerusalemia on katkera pilleri, jota en aio niellä.”

Israelista Bidenin matka jatkui Saudi-Arabiaan, joka purki israelilaisia lentokoneita koskevan ylilentokiellon vain muutamaa tuntia ennen presidentin Air Force One -lentokoneen lähtöä.

Minkälaista Israelia Biden rakastaa – entä mitä Raamattu sanoo siitä?

Seuratessani Bidenin vierailua ja lähes kaikki hänen julkiset esiintymisensä, koin hänen ystävyytensä Israelia ja sen johtajia kohtaan hyvin aitoina. Se näkyi paitsi sanoina, myös jatkuvina halauksina ja kädenpuristuksina, hymynä ja ystävällisinä katseina. Se, että hän vietti Israelissa lähes kaksi vuorokautta ja palestiinalaisalueilla vain kolme tuntia, kertoo toki paljon matkan painotuksista.

Mutta samalla mietin, mitä hänelle tapahtui, kun hän lähti Itä-Jerusalemiin? Oliko Israelin lipun riisuminen autosta hänen vai jonkun muun päätös? Oliko hänen esiintymisensä Israelin johdon kanssa ollut liiallisen tuen osoitusta, jonka seurauksena ulkoministeriön korkeat virkamiehet päättivät kirjoittaa Betlehemissä pidetyn puheen uusiksi? Vai onko ikääntynyt presidentti menettänyt auktoriteettinsä ja/tai logiikkansa suhteessa alaisiinsa?

Ainakin minulle jäi epäselväksi, minkälaista Israelia Joe Biden rakastaa.

Jumalan valinta sen sijaan ei ole epäselvä, eikä Raamattu anna minkäänlaista tukea Bidenin vihjaamalle suunnitelmalle jakaa Jerusalem tai Juudea ja Samaria juutalaisten ja palestiinalaisarabien kesken, päin vastoin:

  • Sak. 1:14-15: Enkeli, joka puhui kanssani, lausui minulle: ”Julista ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: – Minä rakastan palavasti Jerusalemia, minä puolustan Siionia. Mutta minä vihaan niitä kansoja, jotka kerskuvat olevansa turvassa. Kun minä hetkeksi vihastuin omalle kansalleni, nuo kansat tekivät sen kärsimyksen raskaaksi.
  • Jer. 31:3-5: Herra ilmestyi minulle, hän tuli kaukaa ja sanoi: – Minä olen sinua aina rakastanut, Israel, siksi vedän sinua luokseni uskollisesti. Minä rakennan sinut uudelleen, taas sinä nouset, neitsyt Israel. Jälleen sinä koristaudut juhlaan, otat käteesi rummun, lähdet karkeloon toisten iloitsevien kanssa! Sinä istutat taas viinitarhoja Samarian vuorille. Ne, jotka istuttavat, saavat myös korjata sadon.
  • Ps. 69:36: Jumala pelastaa Siionin ja rakentaa Juudan kaupungit. Hänen kansansa saa asua siellä, se ottaa maan omakseen.
  • Amos 9:14-15: Minä käännän kansani Israelin kohtalon. He rakentavat jälleen hävitetyt kaupunkinsa ja asettuvat niihin asumaan. He istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden viinin. He istuttavat puutarhoja ja nauttivat niiden hedelmän. Minä istutan heidät maahansa, eikä heitä enää revitä irti maasta, jonka minä olen heille antanut, sanoo Herra, sinun Jumalasi.

Israel on historian saatossa jaettu moneen kertaan ja Jumala on ilmoittanut, mitä seurauksia juutalaisen kansan vainoajille ja maan jakajille on tulossa:

  • Joel 4:1-2: Katsokaa, mitä tulee tapahtumaan! Tuohon aikaan minä käännän Juudan ja Jerusalemin kohtalon. Minä kokoan kaikki kansat Josafatinlaaksoon ja käyn siellä oikeutta niitä vastaan oman maani ja kansani Israelin tähden. Ne hajottivat Israelin muiden kansojen sekaan ja jakoivat minun maani. 

Profeetta Sakarja (12:3) ennustaa, että Jumala tekee Jerusalemista raskaan kiven kaikille kansoille, mutta kaikki, jotka käyvät siihen kiveen käsiksi, satuttavat itsensä.

Rukoillaan, ettei Suomi olisi mukana niiden joukossa, jotka käyvät Jerusalemiin käsiksi.