Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Hiljainen todistaja

 

Todennäköisesti maailman kaikkein tutkituin muinaisesine herättää tunteita puolesta ja vastaan.

Vuonna 1898 italialainen Secondo Pia valokuvasi ensi kerran historiallisen kohteen, jonka lasilevylle tallentuneessa negatiivissa häntä katsoivat miehen kasvot. Kuvan kohde oli 4,4 x 1,1 metrin kokoinen pellavakangas, johon on piirtynyt niin vatsa- kuin selkäpuolelta 30–40 vuotiaan miehen kuva. Mies on ollut seemiläistä alkuperää, pitkähiuksinen, parrakas, roteva ja pituudeltaan noin 175 senttinen. Eri puolilla kehoa on väkivallan jälkiä. Niistä merkittävimmät ovat piikikkään päähineen aiheuttamat haavat päässä ja otsassa, ruhjeet kasvoissa, painavan esineen kantamisesta aiheutunut hiertymä olkapäässä, ruoskaniskun jälkiä selässä, haava oikeassa kyljessä ja ristiinnaulitsemisen naulanreiät molemmissa ranteissa sekä kummassakin jalassa.

Janoinenlammas.fi neliöb.8.5.-4.6.

Tieteelle yhtä suuri mysteeri kuin on kuvan piirtyminen antiikin ajan pellavakankaaseen, on siihen käärityn miehen poistuminen sen sisältä. Mitkään kankaassa olevat jäljet eivät puhu sen puolesta, että ruumis olisi siirretty pois. Muun muassa verijälkien terävyys puhuu sen puolesta, että ruumis on kertakaikkisesti irronnut kankaasta. Ruumis on ollut liinaan kiedottuna korkeintaan kolme päivää, sillä alkaneesta mätänemisestä ei kankaassa ole jälkeäkään.

Kyseessä on Torinon käärinliina. Siihen liittyvissä matemaattisissa tutkimuksissa on voitu osoittaa todennäköisyydellä 200 miljardin suhde yhteen, että käärinliinan alkuperä on yhtäpitävä Uuden testamentin evankeliumien kertomusten kanssa. Kun historiasta tiedetään, että ristiinnaulitsemisia on ollut joitakin satoja tuhansia, enimmillään muutama miljoona, todennäköisyys kasvaa sen puolesta, että käärinliinassa ollut henkilö on voinut olla vain yksi, Jeesus Nasaretilainen. Monet tiedemiehet puoltavat käärinliinan aitoutta. Heidän käsitystään ei ole horjuttanut vuonna 1988 tehty radiohiiliajoitus, jonka tulokset sijoittivat käärinliinan alkuperän 1200–1300-luvuille. Käärinliina on valmistettu kalanruototekniikalla, jolla antiikin Lähi-idässä kudottiin yläluokan hautavaatteet. Radiohiilitutkimus oli tehty kulmasta, jossa ensimmäisen vuosisadan lankojen joukkoon oli sekoittunut liinan korjaukseen käytettyjä uudempia lankoja.

Käärinliinan aitoutta tukee se, että sen reitti Jerusalemista Pohjois-Italian Torinoon on pystytty jäljittämään kirjallisiin ja muihin lähteisiin perustuen. Matteuksen evankeliumin luku 27 kertoo, että Joosef Arimatialainen kääri Jeesuksen ruumiin puhtaaseen pellavavaatteeseen. Johanneksen evankeliumin 20. luvussa puolestaan kerrotaan Pietarin ja Johanneksen nähneen käärinliinan ja hikiliinan tyhjässä haudassa. On olemassa todisteita, että Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen kristityt säilyttivät käärinliinan ja hikiliinan huolella. Käärinliina kuljetettiin vuoden 66 juutalaiskapinan alta turvaan Jordan-virran taakse Pellaan. Kristittyjen mukana liina kulkeutui Syyrian Antiokiaan, sieltä nykyisen Turkin puolella sijainneeseen Edessaan, nykyiseen Urfaan. Viidennen ja kuudennen vuosisadan lähteet kertovat kankaassa olevasta Jeesuksen kuvasta, ”joka ei ole ihmiskäsin tehty”. Tämä kuva levisi Bysantin kirkko- ja ikonitaiteessa laajalle.

Vuonna 944 käärinliina siirrettiin silloin Euroopan suurimpaan kaupunkiin Kostantinopoliin. Neljännen ristiretken melskeissä 1204 liina joutui ranskalaisen ritari Otho de la Rochen haltuun ja päätyi Ateenan kautta Ranskaan. Vuonna 1453 käärinliina siirtyi Savoiji-suvulle, jonka hallussa se päätyi 1578 Italian Torinoon. Savoiji-sukuun kuulunut Italian viimeinen kuningas Umberto II testamenttasi liinan Vatikaanille vuonna 1983 sillä ehdolla, että se säilytetään Torinossa.

Myös Johanneksen evankeliumin mainitsema hikiliina on tallella. Espanjassa 600-luvulta asti säilytetty ns. Oviedon hikiliina sisältää saman AB-veriryhmän jälkiä ja samoja muinaisen Jerusalemin seudun siitepölyjäämiä kuin käärinliina. Tieteelliset tutkimusmenetelmät eivät yksiselitteisesti todista Jeesuksen ylösnousemusta. Toisaalta mikään ei todista myöskään sitä vastaan. Jotkut käärinliinaan tarkemmin tutustuneet sanovat, että se alkaa puhua, omaa hiljaista kieltään sen puolesta, että siinä todellakin on ristiinnaulitun ja kolmantena päivänä kuolleista nousseen Jeesuksen kuva.

Torinon käärinliina itsessään ei ole uskon kohde. Johannes Kastajan tapaan se kuitenkin viittaa Kristukseen: ”Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”

 
Sansa artikkeliban.1.5.- MJa