Henkilökohtainen suhde Jeesukseen

Olet ehkä jossain törmännyt ajatusleikkiin, että Jumala on niin kuin vuorenhuippu ja eri uskonnot ovat rinteitä, jotka vievät vuoren huipulle. Toiset reitit ovat vähän helppokulkuisempia kuin toiset, mutta kaikki vievät lopulta saman Jumalan luo.

Jeesus oli tässä asiassa aika suvaitsematon. Hän väitti, että ainoastaan hän itse on tie, totuus ja elämä, eikä kukaan pääse Isän luo muuten kuin hänen kauttaan. Vuorenhuippuvertausta ei siis voi käyttää sellaisenaan, mutta siitä voi tehdä kristillisen sovelluksen. On aivan oikein ajatella, että Jeesus on kuin vuorenhuippu, jonne on monta tietä.

Jos otat kymmenen uskovaa ihmistä ja pyydät heitä kertomaan, mitkä elämänvaiheet ovat johdattaneet heidät tuntemaan Jeesuksen, saat kymmenen erilaista vastausta. Toki yhtä selvää on, että jotain yhteisiä piirteitä ja yhteisiä linjoja löytyy joidenkin ihmisten välillä.

Moni saattaa sanoa, että on kasvanut kristityssä perheessä, ja uskonasiat ovat aina olleet jollain tasolla selviä.

Luterilaisen kirkon piirissä useat kertoisivat, että rippikoulussa leirihenki oli hyvä, ja teki mieli päästä isosena kokemaan se uudelleen. Ensimmäisen isoskoulutusvuoden aikana asiat vain alkoivat puhutella. Ja siitä se sitten lähti.

Kolmas yleinen linja löytynee siitä, mitä hengellisissä todistuspuheenvuoroissa usein kuulee: elämän vaikeuksien keskellä ja suuressa epätoivossa Jumala kosketti tavalla, jota ei voinut väistää.

Silti, joistain yhdistävistä tekijöistä huolimatta, tie Jeesuksen luo on aina yksilöllinen. Vaikka uskon syntymisessä olisi paljon samaa kuin vieruskaverin uskon vaiheissa, ketkään kristityt eivät koskaan ole kulkeneet keskenään täysin samanlaisia askeleita. Sen vuoksi ei ole olemassa kahta täysin samanlaista uskoakaan.

Otetaan esimerkiksi keskiverto perheenisä, jolla on elämässään kolme tärkeää naista: hänen vaimonsa, hänen äitinsä ja hänen tyttärensä. Se mies on koko ajan ihan sama ihminen, mutta kysypä näiltä naisilta, millainen tämä mies on, niin saat kolme hyvin erilaista vastausta. Heillä jokaisella on erilainen henkilöhistoria tämän miehen kanssa. He ovat tutustuneet mieheen hyvin eri tavoin. Ja heidän tapansa olla vuorovaikutuksessa keskenään on hyvin erilainen. Siksi heillä jokaisella on erilainen suhde yhteen ja samaan mieheen.

Usko on henkilökohtainen suhde Jeesukseen, joten usko on aina yksilöllinen. Ei siksi, että Jeesus muuttaisi muotoaan. Heprealaiskirje todistaa, että “Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” (Hepr. 13:8) Usko on yksilöllinen siksi, että jokainen kristitty on ihmisenä yksilöllinen. Siksi aito usko ei voi olla samanlainen kuin vieruskaverilla, vaikka uskon kohde ja uskon sisältö on sama. Jos joskus löydät kaksi samalla tavalla Jeesukseen uskovaa, kannattaa kysyä, kumpi matkii kumpaa.