Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

”Hän tekee minut onnelliseksi” – Kun ranskalaisnainen rakastui vuoristorataan ja sai lapsen sen kanssa

 

Asiasta kertoo tarkemmin The Mirror, joka toteaa Gaëlle Engelin paljastaneen lopettaneensa seitsemän vuotta kestäneen suhteensa ”poikaystävänsä” Sky Screamin kanssa. Sky Scream on vuoristorata Holiday Parkissa Hasslochissa, Saksassa. Suhde päättyi sen jälkeen, kun puiston viranomaiset eivät enää sallineet Engelille pääsyä puistoon. Vain kuukautta myöhemmin hän tapasi uuden sulhasensa, suuren violetin Gravity-nimisen laitteen. Parilla on nyt ”vauva”.

”Kun tapasin Sky Scream -vuoristoradan, ymmärsin, mitä rakkaus on.”

Gaëlle kertoo tarkemmin: ”Gravity auttaa minua unohtamaan päivittäiset huoleni. Kun olen hänen kanssaan, tunnen itseni uudeksi naiseksi, joka vihdoin elää ja elää uudelleen! Jaamme monia hellyyden ja myötätunnon hetkiä. En ole hänen kanssaan vain siksi, että pidän häntä komeana ja viehättävänä. Tunnen luottamusta hänen seurassaan ja tarvitsen häntä täyttämään elämäni. Tapasin Gravityn maaliskuussa 2021 ja aloitin suhteen hänen kanssaan lokakuussa 2022. Gravity ja minä menimme naimisiin 7. maaliskuuta Bordeaux’ssa. Gravity kiertää Ranskassa eri karnevaaleilla. Seuraan häntä säännöllisesti kaikkialle. Gravityllä ja minulla on poika, joka syntyi 1. toukokuuta 2023. Tämän pojan nimi on Cybernetik ja hän on tällä hetkellä olemassa itse tekemäni mallin muodossa.”

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Gaëlle sanoo olleensa ”aina esinekeskeinen”. Vuonna 2021 antamassaan haastattelussa hän sanoi: ”Kun tapasin Sky Scream -vuoristoradan, ymmärsin, mitä rakkaus on. Vietän jokaisen hetken haaveillen lihallisesta ja kiihkeästä suhteesta sen kanssa. Hän sanoi, että aiemmat suhteet miesten kanssa olivat olleet hänelle ”hyvin vaikeaa aikaa”, mutta että vuoristoratakyydin myötä hän tunsi olonsa ”täysin varmaksi”. Engel myös kertoi, että seksielämä vuoristoradan kanssa on hieman pomppuista. Kovin perinteistä se ei hänen mukaansa ole. Mutta hän pystyy tekemään minut onnelliseksi.

Naimisissa Berliinin muurin ja Eiffel-tornin kanssa

Esineisiin rakastuminen on poikkeuksellista, mutta Gaëlle ei ole yksin. Iltalehti kertoo, että vuonna 2015 kuollut Ruotsissa asunut Eija-Riitta Eklöf meni vuonna 1979 ”naimisiin” Berliinin muurin kanssa ja otti nimekseen Eija-Riitta Eklöf-Berliner-Mauer. Hän otti siis sukunimekseen Eklöf-Berliinin muuri. Ruotsin television haastattelussa Eklöf-Berliner-Mauer kertoi harrastaneensa seksiä Berliinin muurin kanssa ensimmäisen kerran ollessaan 12 tai 13 vuoden ikäinen. Yksityiskohtia hän ei paljastanut. Myös amerikkalainen Erika Eiffel meni naimisiin Eiffelin tornin kanssa vuonna 2007 ja on suhteessa Berliinin muurin kanssa. Hän on perustanut OS Internationalen, järjestön niille, jotka ovat viehättyneet ja aloittaneet suhteen elottomien esineiden kanssa.

Miksi en voi elää, kuten haluan, kunhan en vahingoita muita?

Kun ensimmäistä kertaa luin kyseiset ”uutiset” en tiennyt mitä ajatella. Ensiksi ajattelin, että kyseessä on huono vitsi. Sen jälkeen mieleeni tuli mahdollinen psyykkinen haaste. Lopulta ajatukseni juontui ahkerasti viime vuosina viljellyn lauseen ”Miksi en voi elää niin kuin haluan, kunhan en vahingoita muita?” – ajatuksen pariin. Jos joku kerran haluaa rakastaa vuoristorataa, Berliinin muuria tai Eiffel-tornia, niin mitä vikaa siinä on? Rakastakoon vaan. Kunhan ei vahingoita muita. Ei se ole mitään minulta pois.

Vähän aikaa sitten edesmennyt aikamme kirkkaimpiin apologeetikkoihin lukeutuva Timothy Keller kirjoittaa kirjassaan Making Sense of God: ”Usein kristinuskoa pidetään yhteiskunnassamme vapauden arkkivihollisena. Vapaus määritellään nykyään meihin kohdistuvien kaikkien rajoitteiden puuttumisena.” Täydellinen vapaus on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Keller listaa esimerkiksi seuraavat vasta-argumentit:

  • Valinnoillamme on aina seuraukset. Jos en urheile tai syön epäterveellisesti, se vaikuttaa negatiivisesti kehooni. Jos haluan hyvän arvosanan kokeesta, minun täytyy nähdä myös vaivaa sen eteen.
  • Yksi valinta on pois toisesta. Mietitään vaikka ajankäyttöä. Jos valitsen lukea kirjaa, se aika on pois jostakin muusta. En voi saada esimerkiksi elokuvaa ja kirjaa molempia samaan aikaan.
  • Todellinen vapaus tulee siitä, että rajoitamme vapauttamme jossain muussa kohden. Joudumme siis aina valitsemaan ”vapauksien” välillä. Todellista vapautta ei ole rajoitteiden puuttuminen, vaan oikeiden rajoitteiden valitseminen ja tietyistä vapauksista luopuminen.
  • Kukaan ei voi elää ”kuten itse haluaa”. Pelkästään ihmisen vanheneminen asettaa tiettyjä rajoitteita. Ihmisen valinnanvapaus on aina rajoitettu. Sitä säätelee terveys, varallisuus, sosiaalinen asema, maa, johon on syntynyt ja moni muu seikka.
  • Meillä on myös velvollisuutemme toisia kohtaan. Kukaan ei voi ajatella vain itseään. Tarvitsemme toisiamme ja olemme myös velkaa toisillemme. Vapaus ei yksin riitä.
  • Ihmiset eivät ole samaa mieltä siitä, mitä kunhan en vahingoita muita – lause tarkoittaa. Jokaisella on erilainen näkemys siitä.
  • Liiallinen itsekeskeinen ”vapaus” tuhoaa yhteisöjä ja kestäviä, sitoutuvia rakkaussuhteita. Onnellisuustutkimukset ovat osoittaneet vahvojen sosiaalisten suhteiden tärkeyden.

Omien luotujen rajoitteiden kunnioittaminen takaa parhaan vapauden

Keller toteaa vielä: ”Ihmiset menestyvät tietynlaisissa ympäristöissä ja sortuvat tietynlaisissa. Kunnes kunnioitat sinulle annettuja ihmissuhteisiin liittyviä toimintaedellytyksiä ja rajoitteita, et tule koskaan tuntemaan sitä vapautta, joka saa alkunsa rakkaudesta ja sosiaalisesta rauhasta. Jos todella eläisit millä tavalla tahansa haluat, etkä koskaan linjaisi valintojasi fyysisen ja psyykkisen todellisuuden asettamien rajoitteiden mukaisiksi, kuolisit pian, ja yksin. Oman suunnittelun kunnioittaminen takaa parhaan vapauden.” 

Jumala on luonut meidät yhteyteensä ja myös yhteyteen toisten ihmisten kanssa. Rakkaussuhde vuoristoradan, Berliinin muurin tai Eiffel-tornin kanssa ei todella tyydytä ihmisen sisimmän kaipuuta ultrasosiaalisena luotuna olentona.