Kirjoittanut
Kirjoittaja on espoolainen liikkeenjohdon konsultti, pianisti ja historianharrastaja, joka toimii Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n puheenjohtajana, Holokaustin Uhrien Muisto ry:n ja Elämän marssi ry:n varapuheenjohtajana sekä Eduskunnan antisemitismin vastaisen ryhmän sihteerinä.Britanniassa 12.12. pidetyissä parlamenttivaaleissa haettiin ratkaisua ensisijaisesti maan irtautumiseen Euroopan Unionista. Boris Johnsonin konservatiivit olivat ottaneet Brexitiin selvän kannan ja saivat linjalleen ylivoimaisen kannatuksen eri puolilla maata.
Vaalikamppailun käänteissä jäi vähemmälle huomiolle – ainakin suomalaismedioissa – Britannian työväenpuolueen johtajan Jeremy Corbynin ja monien puoluevaikuttajien juutalaisvastaiset lausunnot, jotka Britanniassa ovat olleet otsikoissa kiihtyvällä tahdilla useamman vuoden ajan.
Boris Johnson on heinäkuussa alkaneella pääministerikaudellaan ottanut kaiken hyödyn irti Corbynin linjasta ja on useaan otteeseen luvannut huolehtia maansa juutalaisyhteisön turvallisuudesta. Johnson myös kutstui Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun syyskuussa Lontooseen ja johtajat vakuuttivat vahvaa yhteisymmärrystä myös Israelin turvallisuustilanteesta.
Labourin antisemitismi räjähti suuren brittiyleisön tietoisuuteen viimeistään tämän vuoden heinäkuussa maan yleisradioyhtiön BBC:n käsitellessä asiaa Panorama-ohjelmassaan otsikolla Is Labour Anti-Semitic – Onko työväenpuolue antisemiittinen.
Ohjelmassa käsiteltiin työväenpuolueen edustajien puheenvuoroja ja kirjeenvaihtoa, joissa nousi esille törkeä juutalaisvastaisuus ja siinä myös haastateltiin puolueen juutalaistaustaisia virkailijoita, jotka olivat joutuneet lähtemään puolueesta pitkään vaikuttaneen ja kasvaneen juutalaisvastaisuuden takia.
Työväenpuolueen antisemitismi yltyi vaalikampanjan aikana ja vain kolme viikkoa ennen vaaleja, 25.11., Britannian päärabbi Ephraim Mirvis teki ennenäkemättömän ulostulon The Times -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan, jonka otsikossa hän kysyy Mitä juutalaisista tulee, jos työväenpuolue muodostaa seuraavan hallituksen?
Kirjoituksessaan päärabbi kritisoi suorasanaisesti työväenpuoluetta mm. seuraavasti:
Juutalaisyhteisö on kokenut syvää epämukavuutta ollessaan kansallisen poliittisen huomion keskipisteessä lähes neljä vuotta. Monet ovat pitäneet meitä ärsyttävinä, sen sijaan että olisimme vähemmistöyhteisö, jolla on todellisia huolenaiheita. Jotkut poliitikot ovat osoittaneet rohkeutta, mutta liian monet ovat istuneet hiljaa.
Väitteet, että puolue “tekee kaiken”, mikä on kohtuudella mahdollista juutalaisten vastaisen rasismin torjumiseksi, ja että se on “tutkinut jokaisen tapauksen”, ovat valheellista fiktiota. [Labourin sisällä toimivan] Juutalaisen työväenliikkeen mukaan puolueella on käsiteltävänä ainakin 130 avointa tapausta, joista jotkut juontuvat vuosien takaa, ja tuhansia muita on raportoitu, mutta ne ovat jääneet käsittelemättä.
Uusi myrkky, joka on saanut oikeutuksensa ylhäältä, on juurtunut työväenpuolueeseen.
Vain tunteja päärabbin kirjoituksen julkaisemisesta, Englannin anglikaanikirkon arkkipiispa Justin Welby yhtyi – myös ennennäkemättömällä tavalla – juutalaisyhteisön huoleen tviitissään:
Se, että päärabbi on pakotettu esittämään noin ennennäkemättömän lausunnon tässä ajassa, tulisi varoittaa meitä monien Britannian juutalaisten kokemasta turvattomuudesta ja pelosta.
Tviitti sai ns. corbynistit raivokkaaseen some-hyökkäykseen arkkipiispaa kohtaan.
Ehkäpä suurin naula labourin arkkuun vasaroitiin 5.12., kun työväenpuolueen sisältä vuodettiin laajasti mediaan levinnyt selvitys, jossa 70 puolueen entistä tai nykyistä virkailijaa oli antanut valaehtoisen todistuksen kokemastaan juutalaisvastaisuudesta puolueen toiminnassa. Asiakirjakokonaisuuden yhteenvedossa mm. todetaan, että työväenpuolue ei enää ole turvallinen paikka juutalaisille.
Valaehtoisissa lausunnoissa todetaan antisemitismin olevan juurtuneena puolueen kaikille tasoille ylintä johtoa myöten, ja että puolueen toimet kitkeä juutalaisvastaisuus ovat olleet pintapuolisia.
Vuodon takana ollut Juutalainen työväenliike perusteli nettisivuillaan toimintaansa:
Huolimatta tuhansista tehdyistä valituksista ja parhaista ponnisteluistamme, puolue on jättänyt systemaattisesti huomiotta tai vähätellyt edessään olevan haasteen laajuutta. Jäätyään kiinni toimettomuudestaan, puolueen johto ei ole kyennyt olemaan rehellinen ja läpinäkyvä, vaan on johtanut yleisöä harhaan tai valehdellut sille.
Puolueen asemaa ei parantanut Simon Wiesenthal Keskuksen lehdistötiedote 8.12., missä se nimesi Jeremy Corbynin johtaman työväenpuolueen juutalaisten pahimmaksi viholliseksi. Keskus myös julkaisi brittimediassa levinneen raportin työväenpuolueen historiasta ja sen matkasta antisionistisesta liikkeestä antisemiittiseksi.
Vaalituloksen selvittyä Britannian juutalaiset saattoivat huokaista helpotuksesta. Maalle ei tullut antisemiittistä hallitusta!
Euroopan Juutalaisjärjestön (European Jewish Association) puheenjohtaja rabbi Menachem Margolin julkaisi vaalituloksen selvittyä paljonpuhuvan kannanoton:
Haluan tehdä selväksi, että olemme puolueeton organisaatio. Meillä ei ole poliittista kytköstä. Emme myöskään tue tai puolusta Britannian konservatiivipuoluetta.
Jeremy Corbynin mahdollinen valinta pääministeriksi ei ollut meille ja juutalaisten suurelle enemmistölle juoni vasemmalta tai oikealta, vaan siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.
Avoimesti Israelia vihaavan henkilön, jonka pyrkimys kitkeä antisemitismi on ollut parhaimmillaankin näennäistä ja vastentahtoista, valinta Yhdistyneiden kuningaskuntien korkeimpaan vaaleilla valittavaan virkaan, olisi ollut musertava signaali ei vain Britannian vaan myös kaikkialla muualla asuville juutalaisille.
Olemme täysin samaa mieltä päärabbin arvion kanssa, jonka mukaan hän on täysin kelvoton virkaan. Vaikuttaa siltä, että suurin osa Yhdistyneen kuningaskunnan äänestäjistä on samaa mieltä.
Tänä aamuna – kun juutalaiset ympäri Eurooppaa heräävät Britanniasta tuleville uutisille – me huokaisemme kollektiivisesti helpotuksesta.
Jeremy Corbynin politiikan taustalla on ollut sama juutalaisvastainen henki, joka oli viimeksi yhtä vahvana hänen varhaisen edeltäjänsä Clement Attleen puheenjohtajakaudella 1936-1951. Työväenpuolue voitti yllättäen vaalit heinäkuussa 1945 ja Attlee korvasi maata sodan ajan johtaneen Winston Churchillin.
Toimiessaan pääministerinä vuosina 1945-1951 Attlee rajoitti sekä hallinnollisin että sotilaallisin keinoin juutalaisten muuttoa Palestiinaan ja pyrki kaikin voimin estämään juutalaisvaltion syntymisen sinne. Hänen politiikkansa seurauksena noin 3000 natsien keskitysleireiltä selviytynyttä juutalaista hukkui tai surmattiin heidän pyrkiessään Palestiinaan.
Attleen kuoltua 8.10.1967 Jewish Telegraph Agency -uutistoimisto julkaisi hänen muistokirjoituksensa otsikolla Clement Attlee, sionismin ja Israelin vihollinen, kuollut 84-vuotiaana.
On erittäin epätodennäköistä, että Jeremy Corbyn pääsisi koskaan toteuttamaan politiikkaansa pääministerinä. Boris Johnson sen sijaan pääsee lunastamaan juutalaisille ja Israelille antamansa lupaukset.
Aika näyttää, kuinka heidät muistetaan.
