Piispan kyselytunnilla tänään vieraillut arkkipiispa otti kantaa Päivi Räsäsen saamaan tuomioon korkeimmassa oikeudessa. Luoma kertoi myös ottavansa hyviä vinkkejä vastaan sen suhteen, miten naispappeuden vastustajat voisivat osallistua kirkoissa ehtoolliselle.
Kansanedustaja Päivi Räsäsen korkeimmassa oikeudessa saama sakkorangaistuksen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan puhutti tänään Radio Dein piispan kyselytunnilla. Ohjelmassa vieraillut arkkipiispa Tapio Luoma ei näe, että Räsäsen tuomio kaventaisi uskonnonvapautta Suomessa.
– Minun mielestä, jos puhutaan pelkästään tästä tuomiosta, niin se oli vähän yllättävä, koska alemmat oikeusasteet olivat antaneet vapauttavan tuomion. Mutta toisaalta ymmärrän sen että tämä oli hyvin harkittu ja mitä olen perusteluihin ehtinyt tutustua, niin niiden perusteella monipuolisesti läpiajateltu päätös.
– Minusta tämä [tuomio] ei rajoita uskonnonvapautta, ei missään nimessä. Pitkän ja kaikille osapuolille raskaan oikeusprosessin aikana on tullut vastaan seikkoja, jotka ovat ainakin minussa vahvistaneet kuvaa, että kyllä Suomessa on täysi uskonnonvapaus.
”On vain erilaisia reaktioita ja mielipiteitä siitä, mikä tämä tuomio lopulta on.”
Luoma kertoo ymmärtävänsä, että kirkon jäsenissä on sellaisia, jotka eivät alkuunkaan ymmärrä Räsäsen saamaa tuomiota ja myös niitä, jotka pitävät sitä oikeudenmukaisena.
– En ole havainnut mitään sellaista [tähän kysymykseen liittyen], josta voisi sanoa että se jakaa kirkkoa varsinaisesti. On vain erilaisia reaktioita ja mielipiteitä siitä, mikä tämä tuomio lopulta on.
Kirkossa on paikka sateenkaari-ideologiaa vastustaville
Luoman mielestä myöskään niiden, jotka eivät hyväksy esimerkiksi sateenkaariavioliittoja, ei pitäisi lähteä ulos kirkosta.
– Ei ole mitään syytä lähteä pois [kirkosta]. Kaikissa suurissa kirkoissa joissa on vähänkään enemmän kuin 200-300 jäsentä, tämä kysymys on enemmän tai vähemmän akuutti.
– Minusta on tärkeää aina muistaa se, että meitä kristittyinä yhdistää Kristus, eikä käsitys avioliitosta. Ja valitettavasti tämän keskustelun kuumimpien tuoksinoiden keskellä on painottunut se käsitys, että avioliittokysymyskö meitä yhdistää.
”Ei kirkolla ole mitään perusteita erottaa ketään.”
Arkkipiispan mielestä kirkossa hoidetaan edelleen, ideologisista ja teologisista erimielisyyksistä huolimatta, kristinuskon ydintehtäviin kuuluvia asioita.
– Tässä kirkossa edelleenkin saarnataan Jumalan sanaa, kysytään Jumalan tahtoa, luetaan uskontunnustus, kuten kaksituhatta vuotta on luettu, ja Isä meidän -rukous kuten Jeesus sen opetti.
Sen sijaan kysymykseen, miksi kirkko sitten antaa olla jäseninään sellaisia, jotka eivät allekirjoita sen näkemyksiä, Luoma vastaa, ettei kirkko ole yhdistys.
– Ei kirkolla ole mitään perusteita erottaa ketään. Tämä ei ole yhdistys, josta voidaan ymmärtääkseni jollain perusteella erottaa. Tästä [kirkosta] ei vaan voi.
Herätysliikkeillä on positiivista annettavaa kirkolle
Kolmen tunnetun herätysliikkeen, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, Suomen Raamattuopiston ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen, naispappeutta vastustavat näkemykset puhuttivat nekin Luoman vierailulla Piispan kyselytunnilla.
Luoman mukaan jossain vaiheessa kysymyksen naispappeudesta luultiin olevan asia, joka ei enää nouse pinnalle, mutta näin käy silti edelleen.
– Silloin kun piispa tai kirkollinen hallintoelin tekee mitään päätöksiä liittyen pappisvirkaan tai papiksi vihittäviin, niin ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä [jatkossakin] sellaisia päätöksiä jotka alleviivaavat sitä, että papiksi vihitty nainen on oikea pappi.
– Kun kirkko on ottanut tämän kannan jo vuonna 1986, niin minusta hyvin selkeästi pitää tuoda ilmi se, että papiksi vihitty nainen on oikea pappi.
”Olen vähän surullinen siitä, ettei se [herätysliikeväen aktiivisuus] kanavoidu enää paikallisseurakuntien elämään samalla tavoin kuin aikaisemmin.”
Luoma näkee myös, että herätysliikkeillä on edelleen paljon positiivista annettavaa kirkolle.
– Olen ollut voimakkaiden herätysliikkeiden kotiseudulla Etelä-Pohjanmaalla pappina. Meillä oli vaikkapa Seinäjoella valtavan hyvää yhteistyötä seurakunnan ja sen keskellä toimivien herätysliikkeiden kanssa.
– Silloin monet herätysliikkeet olivat nimenomaan seuraliikkeitä. Joitakin viritelmiä omien messutoimintojen järjestämisestä oli, mutta lähtökohta oli se, että järjestöjen vapaaehtoinen väki kanavoi oman aktiivisuutensa koko seurakunnan hyväksi.
Luoman mukaan eriytymiskehitys on valitettavaa.
– Olen vähän surullinen siitä, ettei se [herätysliikeväen aktiivisuus] kanavoidu enää paikallisseurakuntien elämään samalla tavoin kuin aikaisemmin.
Miten vanhan virkakäsityksen omaavat voisivat tulla ehtoolliselle?
Miten kirkko kykenee sitten huolehtimaan siitä, että vanhan virkakäsityksen omaavat voisivat vakaumustaan loukkaamatta osallistua luterilaisessa kirkossa ehtoolliselle?
”En sulje pois mitään rakentavia vaihtoehtoja. Ehkä tähän löytyy ratkaisu, mutta en vain vielä sitä huomaa.”
– Mikä olisi sellainen keino kirkon taholta, joka palvelisi tätä toivetta ja samaan aikaan ei tinkisi yhtään siitä, että papiksi vihitty nainen on oikea pappi. Otan kernaasti vinkkejä vastaan ja myönnän oman neuvottomuuteni tässä.
– En sulje pois mitään rakentavia vaihtoehtoja. Ehkä tähän löytyy ratkaisu, mutta en vain vielä sitä huomaa.
Arkkipiispa Luomalle Piispan kyselytunnin suorassa lähetyksessä kysymyksiä esittivät Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja Veijo Hyvönen, MTV Uutisten toimittaja Juuso Kääriäinen sekä päätoimittajat Freija Özcan Kotimaasta ja Kai Kortelainen Radio Deistä.
Miten Tapio Luoma kommentoi, onko piispoilla natsoja ottaa kantaa päivänpoliittisiin kysymyksiin? Entä miltä kirkon ja seurakuntien taloustilanne näyttää jäsenmäärän vähentyessä? Ja onko kirkossa järjestettävä fine dining -illallistapahtuma elitismiä? Kuuntele koko Piispan kyselytunti uusintana Radio Deistä lauantaina 25.4. klo 11.03 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
