Striimauskäytännöt vaihtelevat rajusti; Ylöjärvellä lopetettiin suoratoistot, koska seurakuntalaiset eivät halunneet näkyä kamerassa

 
 

Järvenpään seurakunnan Stream Teamin konkari, Juuso Heikkilä, on kouluttanut tiimin tulokasta, Johannes Jaakkolaa, striimin ohjaajan tehtäviin. Kuva: Jari Niemi

Järvenpään seurakunnan ”kymppimessuja” katselee verkon välityksellä yli 400 henkilöä. Suomen Raamattuopistolta striimatuilla jumalanpalveluksilla on katsojia kuusinkertainen määrä. Ylöjärven seurakunta sen sijaan lopetti palvelun kokonaan.

Miten ne henkilöt, jotka eivät pääse paikan päälle, voisivat päästä osalliseksi jumalanpalveluksesta?

Tätä kysymystä mietittiin Järvenpään seurakunnassa jo yli 10 vuotta sitten, jolloin siellä tehtiin muutamia alkeellisia striimauskokeiluja. Tahtoa oli saada jumalanpalvelukset välitettyä esimerkiksi niille hoiva- ja palvelukotien asukkaille, jotka eivät fyysisten rajoitteiden vuoksi pysty lähtemään liikkeelle.

Kun koronapandemia tyhjensi kirkot, striimaukset Järvenpään kirkossa alkoivat toden teolla.

Tekniikasta kiinnostunut nuorisotyöntekijä, Jari Niemi, tarttui haasteeseen. Nyt sama mies hoitaa seurakunnan toisena tiedottajana viestintää.

Sunnuntaisten messujen striimausta hoitaa vuorollaan pari nuorta, jotka saavat työstään pienen korvauksen. Kaikkiaan striimausta tekevien listalla on kymmenkunta nimeä. Tiukan paikan tullen on kutsuttavissa muitakin.

Porukkaa kutsutaan Stream Teamiksi.

– Ryhmä on sopivasti uusiutuva. Kun joku lähtee opiskelemaan tai muuttaa muualle, rekrytoimme uusia tilalle. Usein nuorilla itsellään on jo valmiina ehdokkaita. Ja he kouluttavat toinen toisiaan.

Niemi kiittelee kirkkoherran, pappien ja kanttoreiden sekä seurakuntalaisten suhtautuvan striimaukseen myönteisesti.

– Eniten väkeä on ruutujen äärellä saarnan aikaan. Osa katsoo tallenteen pyhäpäivänä vähän myöhemmin – sitten, kun itselle parhaiten sopii.

Pääsääntöisesti messua katsoo verkkovälitteisesti noin 400 henkilöä joka sunnuntai. Erityisinä juhlapyhinä lähennellään tuhatta katsojaa.

Järvenpäässä seurakuntalaiset tietävät jo, mihin paikkaan kirkkosalissa kannattaa istua, jos ei halua näkyä – tai jos haluaa näkyä – messustriimissä.

– Joku vitsailee kampaavansa partansakin varta vasten, jos vaikka vahingossa päätyisi kuviin.

Niemi on tyytyväinen siihen, että suoratoistokäytännöt ovat juurtuneet pysyväksi osaksi Järvenpään seurakunnan palvelua. Niitä ei ole suunnitelmissa muuttaa.

Palautetta kuunneltiin

Ylöjärven seurakunnassa tehtiin hiljattain toisenlainen päätös.

Striimaukset loppuivat maaliskuussa.

Kirkkoherra Ulla Ruusukallio kertoo Ylelle, että merkittävin päätökseen johtaneista syistä oli seurakuntalaisten palaute:

”He jännittivät sitä, että esimerkiksi ehtoolliselle tullessaan he ovat kameran näkyvissä tai etupenkeissä istuessaan näkyvät kuvassa.”

Ruusukallion mukaan ihmiset eivät myöskään halunneet tulla lukemaan tekstejä tai toivottamaan kirkkoväkeä tervetulleeksi, koska tallenne jäisi näkyville nettiin.

Ylöjärven seurakunnan kuvauskalusto oli vanhentunut. Sen uusimiseen olisi kirkkoherran mukaan huvennut kymmeniätuhansia euroja.

Ruusukallio toi ilmi Ylen uutisessa myös Teosto- ja Kopiosto-luvat. Aiemmin kirkkohallitus kustansi ne kaikille Suomen evankelis-luterilaisille seurakunnille, mutta keväästä 2025 lähtien maksut ovat siirtyneet niille itselleen.

Striimaajilla oma Facebook-ryhmä

Jari Niemi tietää, että striimauskäytännöt vaihtelevat suuresti eri seurakuntien kesken.

Valtakunnan tasolla niistä ei ole koottuna tietoa.

Suoratoiston kanssa tekemisissä olevat seurakuntien työntekijät vaihtavat vapaamuotoisesti kuulumisia esimerkiksi Kirkko striimaa -Facebook-ryhmässä, johon kuuluu noin 1 300 henkilöä.

– Itse olen sitä mieltä, että moniin striimaukseen liittyviin haasteisiin on löydettävissä ratkaisu, jos tahtoa vain löytyy, Niemi toteaa.

Esimerkiksi Suomen Raamattuopistolta striimatut jumalanpalvelukset keräävät joka sunnuntai tuhansia katsojia. Tammikuun 2026 viimeisellä tallenteella on ollut reilut 3 100 katselukertaa.