Onko kristillisellä kirjalla tulevaisuutta?

Elina Salojärvi on jyväskyläläisen Ellin kirjan & putiikin omistaja ja Uhanalainen-kampanjan äiti. Hän kertoo, että Suomessa kristilliset kirjakaupat tekevät yhteistyötä ja tukevat toisiaan. Kilpailuasetelmaa ei synny, sillä harvoin yhdessä kaupungissa on useampi kuin yksi kristillinen kirjakauppa. Kuva: Pentti Heinonen

Huoli kristillisen kirjan tilanteesta sai kirjakauppias Elina Salojärven polkaisemaan käyntiin Uhanalainen-mainoskampanjan. Pienentyviin myyntilukuihin haetaan ratkaisua oheismyynnistä ja kirja-alan uusista trendeistä.

Bambua jauhava panda pohtii, pitäisiköhän lukea jotain. Gepardi puolestaan on ”ihan kyllästynyt Faceen”.

Uhanalainen-mainoskampanja rinnastaa kristillisen kirjan eläimiin, jotka ovat vaarassa kadota maapallolta, ja kehottaa ”antamaan kirjalle tulevaisuuden”.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

 

Kampanja kristillisen kirjan puolesta

Uhanalainen-kampanja sai alkunsa epätoivoisesta puhelusta, kirjakauppias Elina Salojärvi kertoo. Hän oli murehtinut kristillisen kirjallisuuden vaikeaa tilannetta Martti Lyytikäisen, Kristilliset kirja- ja musiikkikaupat -yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan kanssa.

– Oli turhautuneet fiilikset. Mutta sitten yhtäkkiä päähän pälkähti ajatus, että ei tässä voi periksi antaa. Että mites olisi tällainen Uhanalainen-kampanja, Salojärvi kertoo.

Hän kertoi ajatuksensa graafiselle suunnittelijalle Lari Kemiläiselle, joka jalosti idean valmiiksi mainoksiksi.

Tietysti jyväskyläläisen kristillisen kirjakauppa Ellin kirjan & putiikin omistajana Elina Salojärvellä on oma lehmä ojassa, eivätkä lisätulot varmasti haittaisi. Uhanalainen-kampanja on kuitenkin suunniteltu tukemaan kaikkia kristillisiä kirjakauppoja ja kustantamoja.

Salojärvi on jakanut materiaalia kirjakaupoille, seurakuntiin ja kustantamoille. Varat mainoskampanjan suunnitteluun tulivat Salojärven pussista, Kristilliset kirja- ja musiikkikaupat ry taas painatti esitteet ja julisteet. Mukaan lähtevät mediat julkaisevat mainoksia omalla kustannuksellaan.

 

Kauppojen määrä on supistunut pikkuhiljaa

Martti Lyytikäinen on yhtä mieltä  kristillisen kirjan uhanalaisuudesta. Koko kirja-alan alamäki tosin on yhteinen, ja itse asiassa Lyytikäisen mukaan kristillisen kirjan myyntiluvut pienenevät vähemmän kuin niin kutsutulla profaanilla eli maallisella puolella.

Mutta pienenevät kuitenkin.

Vuonna 1988 elettiin kristillisen kirjakaupan kulta-aikaa. Suomessa toimi 44 liikettä. Taustalla olivat isot herätykset, Niilo Yli-Vainion vaikutus ja evankelisluterilaisen kirkon Se löytyy -kampanja. Kristillisiä kirjakauppoja perustettiin, kun niille oli kysyntää.

Nyt kirjakauppoja on 14. Muutos on tapahtunut pikku hiljaa, Lyytikäinen kertoo.

– Joitakin uusiakin kauppoja on tullut, mutta nyt tuntuu, ettei kukaan enää uskalla perustaa uusia.

Ja kuinka ollakaan, Lyytikäinen itse antaa puhelinhaastattelun kesken oman liikkeensä tyhjennysmyyntiä. Hämeenlinnassa kuusi vuotta toimineelle kristillisen kirjan ja pientavaran kaupalle ei löytynyt enää jatkajaa, kun jo viisi vuotta virallisesti eläkkeellä ollut Lyytikäinen päätti pistää pillit pussiin.

Lahdessa, jossa hän pyöritti kristillistä kirjakauppaa aikaisemmin 22 vuotta, kävi onnellisemmin. Jatkaja löytyi, ja kauppa pyörii yhä. Se on osittain ohessa toimivan kopiointi- ja tulostuspalvelun ansiota.

Oheispalveluista ja muista myyntituotteista on etsitty ratkaisua kirjamyynnille muuallakin. Ellin kirjassa & putiikissa myydään lahjatavaroita ja nyt myös matkamuistoja. Ne ovat menneet kaupaksi hyvin, sillä keskustassa keskeisellä paikalla sijaitseva kauppa houkuttelee kävijöitä. 

– Kyllä meillä valtavasti käy ihmisiä, joista monet eivät varsinaisesti tule kristilliseen kirjakauppaan, Salojärvi kertoo.

 

”Jossain tulee raja vastaan”

Mitä tapahtuu, jos kirjakaupat joutuvat yhä enenevissä määrin laittamaan lapun luukulle ja kustantajat supistamaan tuotantoaan?

Sillä voi olla Lyytikäisen mukaan tervehdyttäväkin sivujuonne: pienentynyt valikoima voi pidentää yksittäisen kirjan elinkaarta eivätkä tiuhaan tahtiin ilmestyvät uutuudet niin sanotusti syö toisiaan. Samaa sanoo Salojärvi.

Jossain tulee kuitenkin raja vastaan painosmäärissä, joita kustantajat voivat ottaa kirjoista.

– Jos mennään sen jonkin rajan alle, niin kirjoja ei kannata enää kustantaa. Silloin kristillinen kirjallisuus häviää, Lyytikäinen toteaa.

Entä millainen rooli kirjastolaitoksella on kirjojen myynnin vähenemisessä?

Elina Salojärvi ei osaa antaa tarkkaa vastausta, mutta aika moni asiakas mainitsee hänen kaupassaan hakevansa kirjan sittenkin mieluummin kirjastosta.

– Tietenkin ymmärrän sen yksittäisen ihmisen kannalta, Salojärvi toteaa.

– Ja on hyvä, että kirjastoihin tilataan kristillisiä kirjoja lainattaviksi. Mutta jos ajatellaan, että meillä olisi vain kirjasto, eikä kukaan ostaisi kirjoja, niin kustantamot kuolisivat. Voisivatko kristityt harkita kirjojen ostamista, jotta kristillinen kirja säilyisi?

 

Lukutottumukset ovat muuttuneet

Aikamedian kirjallisuuden projektipäällikkö Elina Rautio vahvistaa, että kristillisen kirjan myyntikäyrä on ollut huolestuttavassa laskussa jo useamman vuoden.

– Nykyiset painosmäärät ovat murto-osa siitä, mitä ne ovat joskus menneinä vuosikymmeninä olleet, hän kertoo.

Rautio arvelee syiksi etenkin nuoremman sukupolven muuttuneita lukutottumuksia. Koska kieli ei useinkaan ole este, englanninkielistä hengellistä kirjallisuutta saatetaan tilata suoraan kansainvälisistä verkkokaupoista. Samoin lukeminen ylipäänsä on vähentynyt.

– Lisäksi kulttuuri on avartunut niin, että uskova voi lukea ja kuunnella muutakin kuin hengellistä kirjallisuutta ja musiikkia. Siinä on paljon myönteistäkin, mutta kielteistä on maallistuminen, jos ei enää olla kiinnostuneita hakemaan hengellisistä kirjoista rakennusaineita elämään, hän arvelee.

Uusi aluevaltaus Aikamedialla ovat äänikirjat.

– Ne ovat profaanilla puolella nousussa, joten nyt meilläkin kokeillaan, onko osa lukijoista siirtynyt äänikirjan kuuntelijoiksi, Rautio kertoo.

Äänikirjoista onkin povattu uutta ponnahduslautaa kirja-alalle. Helmikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että e-kirjojen ja äänikirjojen lainausmäärät rikkoivat viime vuonna ennätyksen 829 000 lainalla. Luku on Ellibs Library -palvelusta, joka on käytössä useissa yleisissä kirjastoissa ja oppilaitoksissa, ja siihen on laskettu sekä kirjastojen että oppilaitosten lainaukset.

Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoissa näkyy sähköisten julkaisujen myynnissä parin vuoden ajalta tasaisesti nouseva käyrä, kun taas painettujen kirjojen myynti on hienoisessa laskussa. Toki sähköiset julkaisut ovat euromääräisesti vielä kaukana painettujen kirjojen myynnistä, välissä on yli 150 miljoonan euron aukko.

 

Voisivatko seurakunnat vastata kirjakaupoista?

Olisivatko verkkokaupat kristillisen kirjamyynnin pelastus, tai edes oljenkorsi? Osittain, mutteivät kokonaan, ajattelee Martti Lyytikäinen. Kuluja on vähemmän kuin kivijalkakaupassa ja jos myyntiluvut edelleen laskevat, verkkokaupat jäänevät viimeisinä pinnalle. Henkilökohtaista ostokokemusta niistä ei kuitenkaan saa.

– En näkisi, etteivätkö verkkokaupat voisi ottaa oman osuutensa myynnistä. Mutta suurin uhka on se, että ihmiset käyttävät vähemmän kirjaa kuin aikaisemmin.

Lyytikäisen mielestä paras mahdollisuus olisi se, että seurakunnat ottaisivat vastuun kaupoista. Seurakuntien myynti voitaisiin ohjata liikkeeseen, joka olisi auki aamusta iltaan, tavoittaisi ihmisiä ja tarjoaisi tilan myös seurakuntien toiminnoille.

– Monella paikkakunnalla seurakunnat ovat myyneet kauppoja pois, kun ne eivät kannata. Kirjakauppaa ei nähdä osana seurakunnan toimintaa, hän harmittelee.

 

”Kirja säilyttää vielä asemansa”

Uhkakuvista huolimatta kirjakauppiaat eivät ole menettäneet toivoaan vaan rummuttavat kristillisen kirjan puolesta.

– Uhanalainen-kampanjakin viestittää, että ”kristillisellä kirjalla on sinua ikävä”, Elina Salojärvi korostaa.

Kirjojen merkityksestä kertovat myös joidenkin asiakkaiden pyynnöt: toisinaan kysellään vuosia, jopa vuosikymmeniä vanhoja kirjoja, jotka ovat aikanaan jättäneet pysyvän jäljen. Niiden etsiminen on Salojärven mukaan välillä melkoista salapoliisin työtä, jossa yhteydet toisiin kirjakauppiaisiin auttavat.

Samaten Martti Lyytikäinen uskoo, että kirja säilyttää oman asemansa ja sillä on tehtävänsä Jumalan suunnitelmassa.

– Mutta ihmiset voisivat helpottaa sitä asemaa käyttämällä kirjaa, hän vetoaa.