Kiinankielinen maailma Missiologisen seminaarin teemana Lähetyksen kesäpäivillä Hyvinkäällä

Kiinankielinen maailma on kansainvälisesti vaikuttava. Onhan kyseessä maailman toiseksi suurin talousmahti. Suomalainen kohtaa kiinankielisen maailman vaikutuksen usein huipputeknologiana, mutta alue on myös hengellisesti merkittävä.

Kansainvälinen media ohjaa osaltaan huomion Kiinan muutoksiin. Helposti jää varjoon, että kysymyksessä on todella suuri ihmisryhmä. Pelkästään itse Kiinan tasavallassa asukasluku on yli 1,2 miljardia, eli 1 200 000 000 asukasta. Vaikka han-kiinankielisten osuus heistä on 92 % ja vähemmistökansojen lukumäärä on suuri, esimerkiksi mongolilaisia kansalaisia maassa on yli 5 miljoonaa, eli lähes saman verran kuin Suomessa on asukkaita.

Alue herättää mielenkiintoa myös Suomen kirkon sisällä. Kirkon vaikutus yhteiskuntien rakentajana on omaleimainen. Kiinankielisen maailman kirkot ovat onnistuneet ylläpitämään kyvyn mukautua paikallisiin olosuhteisiin. Kirkon kasvu todistaa, miten kristitty elää suolana ja valona rajoitusten edessä. Kiinankielisen maailman uskonnollisen kentän tarkastelu jää väistämättä epätarkaksi. Kristittyjen lukumäärästä on erittäin poikkeavia laskelmia. Tästä huolimatta aktiivisesti seurakuntien toimintaan osallistuvia ihmisiä on BBC:n julkaiseman arvion mukaan ainakin 40 miljoonaa. Kristityt onnistuvat elämään evankeliumia henkilökohtaisella ja yhteisöllisellä tasolla ”suuren palomuurin” – yhteiskunnallisen paineen – sisällä.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

Helsingissä toimivan Suomen kiinankielisen seurakunnan pastori Paulos Huang arvioi, että suurin osa kiinalaisista painottaa uskonkäsityksissään isänmaallisuutta ja maan johdon kunnioittamista.

– Kungfutselaisuudella, taolaisuudella, buddhalaisuudella, kansauskonnoilla, kuten shamanismilla, on paljon kannattajia, mutta suuri osa väestöstä keskittyy käytännöllisyyteen ja taloudellisen edun tavoittelemiseen.

– Kiinan miljoonakaupunkien väkeä houkuttelee kirkossa kuitenkin sielunhoito, hyväntekeväisyys ja kristittyjen hyvä ja esimerkillinen moraali. Tämä on myöskin jotain, jota valtiovalta toivoo yhteiskunnan tueksi, toteaa Huang.

Hänen mielestään Suomen seurakuntien kannattaisi oppia kiinalaisilta seurakunnilta vapaaehtoistyön ja aktiivisen evankelioimistyön painottamista.

Teologian tohtori Miikka Ruokanen toimii Nanjingin teologisen seminaarin professorina. Seminaari kouluttaa pappeja Kiinan kirkolle.

– Suomi on erittäin hyvässä maineessa Kiinassa. Suomi on Kiinan hyvä ystävä. Suomen yhteiskuntaa pidetään esimerkillisenä, ja sen kaunista ja puhdasta luontoa ihaillaan. Suomi on eksoottinen ja houkutteleva maa kiinalaisille. Suomalaisia ihmisiä pidetään myös hieman kiinalaisten kaltaisina: he ovat vaatimattomia, nöyriä, ahkeria, ystävällisiä ja vieraanvaraisia.

– Kiinalaiset kristityt lukevat ahkerasti Raamattua, rukoilevat joka käänteessä, yhdessä ja yksin. He todistavat mielellään uskostaan ystävilleen ja sukulaisilleen, ihmiseltä ihmiselle. He käyvät ahkerasti kirkossa, kuuluvat myös usein johonkin pienryhmään, ovat valmiita vapaaehtoisiin vastuutehtäviin seurakunnassa. Kiinalainen kristillisyys on Raamattua korostavaa maltillista herätyskristillisyyttä, kuvailee Ruokanen.

– Hongkongin autonomisessa yhteiskuntajärjestelmässä sen monilla kirkoilla on laajat vapaudet ja yli sadan vuoden historia. Virallisen Kiinaan yhdistymisen jälkeen 1997 näillä kirkoilla on ollut kasvavasti yhteistyötä Manner-Kiinan kirkon kanssa. Vierailuja tehdään puolin ja toisin. Monet kiinalaiset hakevat täydentävää teologista koulutusta Hongkongin seminaareista ja palaavat töihin Manner-Kiinan kirkkoon. Kiinan kirkolla ei kuitenkaan ole mitään riippuvuutta Hongkongin kirkkoihin.

Tämän vuoden Lähetyksen kesäpäivät alkavat seminaarilla Kirkko ja kiinankielinen maailma perjantaina 14.6 Hyvinkään kirkossa. Seminaarissa puheenvuoroja käyttävät kiinankielisen maailman asiantuntijat Miikka Ruokanen, Paulos Huang, Jukka Kääriäinen, Mirja Raunio ja Li Jun. Lisätietoja Missiologisesta seminaarista löytyy Kylväjän sivuilta www.kylvaja.fi/kesapaivat.

Kuva: Mirja Raunio

Kylvaja artikkelibanneri