Usko ei pelasta

”Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen kaikille, jotka uskovat” (Room. 3:22).

Usko Jeesukseen Kristukseen syntieni sovittajana riittää pelastukseen. Mutta joskus tämän lauseen painotus siirtyy sanaan usko. Silloin aletaan puhua vahvasta uskosta, voittavasta uskosta, siunaukset omistavasta uskosta, pelastuksen voittavasta uskosta.

Perheniemi Rohkaisun voima

Uskosta voi täten tulla uskoa omaan uskoon. Eli uskoa ihmisen kykyyn uskoa. Voimme puhua kristillisestä uskosta, josta puuttuu Kristus.

Raamatullista uskoa voisi kuvata käyttäen seuraavaa esimerkkiä: Viet autosi huoltoon automekaanikolle ja luovutat hänelle avaimet, koska luotat hänen osaamiseensa korjata auto. Mekaanikko ei tarvitse työnsä toteutukseen sinun uskon vahvuutta, uskoit vähän tai paljon, kyse on mekaanikon ammattitaidosta.

Tätä samaa tarkoittaa usko Kristukseen. Se on pelastuksen suhteen elämän avaimien luovuttamista Hänelle siinä tietoisuudessa, että Hän on kykenevä meidän pelastamaan. Meitä ei pelasta meidän uskomme, vaan yksin Kristus. Usko katsoo Häneen ja vastaanottaa Jeesukselta kaiken tarvittavan.

Usko Kristukseen on myös avain hengelliseen kasvamiseen, pyhitykseen ja Jumalan palveluun. Kaikissa asioissa usko on luottamusta Jeesukseen, joka tahtoo ja kykenee lahjoittamaan meille Elämän. Usko on itsessään tyhjä ja merkityksetön mutta ojentuessaan kohteeseensa, se omistaa kaiken hengellisen rikkauden.

Usko ei siis pelasta. Mutta Kristus kyllä.

Julkaistu myös Yksin armosta -sivustollani.