Selvitys: Saarnat eivät muuta ihmisiä

Ilmoita asiaton kommentti

"haastattelussa vain 17 prosenttia vastaajista sanoi saarnojen toistuvasti muuttaneen heidän asenteitaan muita ihmisiä kohtaan tai auttaneen heitä näkemään kiistanalaisia aiheita uudella tavalla"

Pystymmekö/pystyykö haastateltava itse vastaamaan kysymykseen siitä, onko jokin asia muuttanut hänen asenteitaan? Luulenpa, että muutos asennetasolla on useimmiten niin hidas, ettei sitä pysty itse havaitsemaan.

Ilmoita asiaton kommentti

Saarnaaja voi puhua monenlaisessa hengessä. Jos hän puhuu omia humanistisia tai teologisia (ja joskus jopa darwinistisia tai antikristillisiä) käsityksiään, ne tuskin muuttavat ketään. Jos hän on Jumalan käytössä, antautunut palvelmaan ja antanut itsensä alttarille niin varmasti saarna muuttaa, vaikka puhujan sanojen seassa olisikin "rikkaruohoa". Jumala on sanansa kautta luonut koko maailman, kyllä Hän sen kautta myös kykenee muuttaamaan ihmisen sydäntä ja asenteita. Ja hänen omansa on se välikappale, jonka kautta Hän toimii. Onko liian vähän "todellisia" Jumalan palvelijoita jotka saarnaavat sitä mitä hän kehoittaa saarnaamaan?

Ilmoita asiaton kommentti

Liian usein saarnaajat aliarvioivat sen merkitystä, miten saarna rakennetaan ja miten se puhutaan. Sana vain on tärkeää. Kuitenkin maailma on täynnä karismaattisia puhujia, koulutettuja ammattilaisia - esimerkiksi opettajia - joille hyvän opetuksen rakentaminen on prosessi. Oppia voitaisiin ottaa, ja jättää sitten Pyhän Hengen tehtäväksi koskettaa ja osua juuri oikeiden ihmisten sydämiin.

Ilmoita asiaton kommentti

Kyllä saarnat voivat puhutella ihmisiä. Kun ihminen on tullut kirkkoon, niin hänellä on ollut jonkinlainen tarve tulla kirkkoon. Usein miten kun ihminen on tullut kirkkoon, niin on syntynyt heräte, miksi minä lähden kirkkoon niin hänellä on tarve. Kun ihminen on tullut kirkkoon, niin kaikki asiat puhuttelevat niin kuin myös saarna

Ilmoita asiaton kommentti

En yhtään ihmettele, että saarnat eivät muuta asenteita. Valtaosa niistä ei ole kuuntelemisen arvoisia Englannissa enempää kuin Suomessakaan. Kuitenkin ne voisivat olla media jolla ihmiset saadaan kirkkoihin. On käsittämätöntä, että papin pitkässä koulutuksessa tähän ei osata pappiskokelaita valmistaa. Mutta saarnassa onkin viime kädessä kysymys puhujan omasta vakuuttuneisuudesta. Ilman sitä saarnaaja on helisevä vaski ja kilisevä kulkunen. Samoin kuin saarnoilla, seurakunnan spiritualiteetillä ja ilmapiirillä on suora linkki pappien uskoon ja hengellisyyteen.

Ilmoita asiaton kommentti

Veikkaisin, että muuttavat ihmisiä. Tietty riippuu paljon saarnaajasta, mutta Jumalalla on monesti hieno tapa muuttaa ihmistä saarnojen avulla salatusti. Itse ei edes huomaa, kun ihmisenä kasvaa. Eipä pääse ylpeilemään.

Ilmoita asiaton kommentti

JUMALAN SANA muuttaa ihmisen, jos Sanaa esiintyy saarnassa, muutos tapahtuu.

Saarnan tarinat (ja sadut) eivät muuta.

Muuten miksi Raamaatun KERTOMUKSIA on alettu kutsua tarinoiksi??
Tarinat ovat vain osittain totta.

Jos saarnaaja puhuu Raamatun tarinoista, hän ilmaisee pitävänsa Raamattua satuna.

Ilmoita asiaton kommentti

Jumala tekee täsmätyötä. Loppujen lopuksi me emme tiedä, mitä saarna kenenkin kasvussa tekee, kun sitä ei pysty arvioimaan ihminen itsekään. Sitä paitsi Jumalalle jokainen ihminen on arvokas, niin että vaikka kolmellesadalle ihmiselle tarkoitettu saarna johtaisi yhden ihmisen kääntymykseen, pitää Jumala siitä jo juhlat!

Koen itse kasvun niin hitaaksi, että vain harvoin voin osoittaa jonkin tietyn saarnan selkeää vaikutusta. Minulle kuitenkin merkitsee paljon se, että saarna on raamatunopetusta, joka kytkeytyy arkielämään. Jalat maassa, liirunlaarumit sikseen. Jos ei löydy sanottavaa, niin aina voi lukea Raamatun sanaa suoraan - ja siinä on aina saarnaa!

Ilmoita asiaton kommentti

Rippi, yhteisesti ääneen lausutut uskontunnustus ja Isä meidän-rukous ja ehtoollinen ovat paras anti messuissa.

Saarna on sitten sitä tai tätä. Joskus jotakin sinänsä ihan kannatettaviakin yleishumanistisia näkemyksiä, jotka eivät kuitenkaan läheskään aina ole Sanaa, vaan pahimmillaan yleisön kosiskelulta tuntuvaa juttelua.

Myönnän, että tähän vaikuttavat omat subjektiiviset mielipiteet ja käsitykset puhtaasta Sanasta.

En pidä siitä, että kirkko lähtee päivänpolitiikkaan tai kaikkien alojen yleis-asiantuntijaksi, joka selittää seurakunnalle "kanonisoidun kannan" niin ydinvoimasta kuin ulkopolitiikasta vaikka asiantuntemusta sen enempää kuin uskottavuuttakaan ei näissä asioissa omata.

Arvostan enemmän kirkkoa joka pysyy evankeliumin julistuksessa.

Ilmoita asiaton kommentti

Suomen Maallikkosaarnaajat ry:n puheenjohtajana voisin tähän "saarnasoppaan" heittää moniakin aineksia, mutta tärkein perusaine on Jumalan Sanan pohjalta saarnaaminen.
Jumalan Sana ei koskaan tyhjänä palaa, mutta me emme vain tiedä, kenen kohdalla!
Siksi ei tarvita prosentteja, vaan ainoastaan se yksi ihminen, jota saarnasi on koskettanut, ja siinä kaikki.

Ilmoita asiaton kommentti

Onhan opetettu, että millainen seurakunta, sellainen pappi. Tarkoitan siis, että jos seurakunta on rukoileva, saarnaajakin voi onnistua tehtävässään. Varsinkin, jos hän on Jumalan sanalle uskollinen. Lupauksen mukaan Pyhä Henki tulee avuksi ja luo kohteen mukaista vaikutusta...Jumalan Sana ei tyhjänä palaa.

Ilmoita asiaton kommentti

Suhde saarnatraditioon ja saarnaamiseen aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Miksi saarnoja pidetään? Opillisista syistä? siksi, että perinne vaatii pappia puhumaan kaksikymmentä minuuttia niitänäitä?
Mielestäni saarnaamisen merkitys on vähenemistään vähentynyt monista syistä. Tärkein lienee epäautoritaariseen kulttuuriin siirtyminen; opillinen suvaitsevaisuus tarkoittaa, että papilla ei ole monopolia ainoaan oikeaan näkökulmaan edes jumalanpalveluksessa; tiedon ja opin jakamiseksi saarna on tyhjän tynnyrin kolinaa.
Saarnaaminen voitaisiin lopettaa ilman, että vahinkoa missään merkityksessä seuraisi. Myöskään uskonsisällöstään riehaantunutta unilukkariutta tuskin kaipaamme takaisin: voimme valvoa itsenäisesti ja kokea hengenyhteyttä erilaisissa tiloissa ja tilanteissa.