Väitöskirja paljastaa eroja nais- ja miespappien raamattunäkemyksissä

18.05.2010 14:00 | Uusi Tie | Matti Johannes Korhonen
Kuva: Liedon srk
Kuva: Liedon srk

Risto Leppäsen ensi lauantaina tarkastettava väitöskirja selvittää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien suhdetta Raamattuun. Nais- ja miespappien raamattunäkemyksissä on havaittavissa eroja.

Leppänen haastatteli tutkimustaan varten kahdeksan nais- ja neljätoista miespappia. Haastateltavien vastauksista hahmoteltiin neljä eri raamattunäkemystä. Yhden ryhmän mukaan Raamattu on Jumalan sanaa ja täydellinen totuus. Tähän ryhmään lukeutui kuusi miespappia. Toisen ryhmän, pohdiskelevien pappien, mukaan Raamattu sisältää Jumalan sanaa ja on luonteeltaan kirja pelastuksen sanomasta (viisi miestä ja yksi nainen). Kolmas ryhmä korostaa pyhyyttä ja sallivaa rakkautta (seitsemän naista ja yksi mies). Raamattua inspiroivana kirjoituskokoelmana pitävälle neljännelle ryhmälle on tärkeää rationaalinen raamattusuhde (kaksi miestä).

Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti, ja valinnalla pyrittiin löytämään eri ikäisiä, eri herätysliikkeissä vaikuttavia ja erilaisissa kirkon tehtävissä olevia pappeja. Tarkoituksena oli saada esille erilaisia tulkintoja ja vivahteita.
- Kvalitatiivisessa tutkimuksessa yleistäminen on vaarallista. Tästä ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Suomen kirkon papit ajattelevat näin. Niin päin voi sanoa, että suomalaisessa raamattukeskustelussa on havaittavissa nämä piirteet, Risto Leppänen kommentoi metodiaan.
- Tutkimus antaa ymmärtää, että pyhyyttä ja sallivaa rakkautta korostava tulkinta on erityisen tyypillistä naispapeille. Voisi ajatella, että siihen ryhmään, joka pitää Raamattua kirjana pelastuksen sanomasta, voisi kuulua enemmänkin naisia. Tässä aineistossa niin ei ole.

Onko herätysliikkeissä menossa murros?


Sukupuolen lisäksi eroja löytyy eri herätysliikkeiden väliltä. Raamattua täydellisenä totuutena pitävien joukkoon kuuluu rukoilevaisuuteen, Paavalin synodiin, viidesläisyyteen ja vanhoillislestadiolaisuuteen sitoutuneita pappeja. Pohdiskelevien pappien joukossa on niin evankelisuuteen, vanhoillislestadiolaisuuteen, viidesläisyyteen kuin karismaattisuuteenkin lukeutuvia. Salliville papeille retriitti- ja Taizé-yhteisöt muodostavat leimallisen hengellisen taustan. Rationaalisuutta korostavat papit määrittelivät itsensä väljästi lähinnä herännäisyyteen kuuluviksi.


- Tutkimus särkee perinteistä jakoa. Ei voida sanoa, että vaikkapa vanhoillislestadiolainen tai viidesläinen allekirjoittaisi tietynlaisen raamattunäkemyksen. Se voi kertoa näiden pappien henkilökohtaisesta prosessista, mutta voi myös kysyä, onko herätysliikkeissä murros menossa, Risto Leppänen pohtii.


- Herätysliikkeiden pohdiskelevat papit ovat sitoutuneita liikkeeseen, mutta myös liikkeensä jonkinlaisia toisinajattelijoita.
Risto Leppäsen väitöstutkimuksen haastattelut on tehty vuosina 2005 ja 2007. Leppänen työskentelee pappina Liedon seurakunnassa.

 

Takaisin

Ilmoita asiaton kommentti

Mielenkiintoinen tutkimus! Ainoaksi huoleksi jää, jos tutkimusta ruvetaan raflaavasti yleistämään, vaikka tutkija on sen nimenomaan sitä vastaan.

luke21011 | 18.05.2010 15:07

Ilmoita asiaton kommentti

Voiko noin pienellä otoksella todellakin sanoa jotakin kattavaa ja oikeaa Suomen kirkon pappien raamattukäsityksestä? Ymmärtäisin, jos haastateltavien luvun takana olisi nolla.

Martti Vaahtoranta | 18.05.2010 15:34

Ilmoita asiaton kommentti

... vai onko tässä ollut tarkoituksenakin toistaiseksi vain luoda erilaisia typologioita, malleja, joita jatkossa testataan isomman otoksen parissa?

Martti Vaahtoranta | 18.05.2010 15:36

Ilmoita asiaton kommentti

Kenellekään raamatullisesta taustasta tulevalle tuskin on mikään yllätys, että naispappien näkemys Raamatusta on tilastollisesti erilainen verrattuna miespappeihin, onhan heidän pelkkä olemassaolonsa jo viesti tietynlaisesta suhtautumisesta Raamattuun. Tämä ero luonnollisesti heijastelee myös muihin kysymyksiin, joissa asettuu vastakkain liberalismi ja Jeesuksen opettama raamattunäkemys, mutta tämä sanottuna suhtaudun tähän tutkimukseen suurella varauksella. Jotta se antaisi kattavan kuvan nykytilanteesta, pitäisi otannan olla monikymmenkertainen ja toteutustavan muutenkin erilainen. Varmasti väitöskirja ajaa asiansa niiden tavoitteiden puitteissa, jotka työn tekijä on sille asettanut, mutta mielestäni olisi tämän sijaan tarvittu kattavaa tutkimusta siitä, millaiset erot tarkalleen ottaen ovat. Marginaalisen otannan tutkimus saattaa jopa kääntyä itseään vastaan, mikäli se joutuu toteutustapansa vuoksi liberaalien silmätikuksi. Kaikki on nykypäivänä mahdollista.

Mikael Elmolhoda | 18.05.2010 16:24

Ilmoita asiaton kommentti

Mikaelille ja Martille toteaisin, että ymmärtääkseni nyt tarkastettava väitöskirja on kvalitatiivinen tutkimus minkä yhteydessä ei voi puhua todennäköisyyksistä, otos koosta ja mm p-arvoista. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tällä tarkoitetaan ilmiön merkityksen tai tarkoituksen selvittämistä sekä kokonaisvaltaisen ja syvemmän käsityksen saamista ilmiöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein tilan antamista tutkittavien henkilöiden näkökulmille ja kokemuksille sekä perehtymistä tutkittavaan ilmiöön liittyviin ajatuksiin, tunteisiin ja vaikuttimiin . Tutkittavia yksiköitä ei valita kovin suurta määrää ja niitä tutkitaan perusteellisesti, jolloin tärkeää on aineiston laatu. Aineisto pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaisesti ja teoreettisesti perustellen. Tämä yleisellä tasolla tarkemmin perehtymättä kyseiseen väitöskirjaan. Toivoisin, että tekään ette kevyin perustein tyrmäisi Riston tutkimustulosta/asetelmaa. Tutkimus on aina tarpeellista.

Timoj | 18.05.2010 22:35

Ilmoita asiaton kommentti

Kiitos asiallisesta ja rakentavasta kommentista. Kuten sanoin, olen vakuuttunut väitöskirjan palvelevan niitä tarkoitusperiä, joita sen tekijä on työlleen asettanut. Mielestäni tässä asiassa kvantitatiivinen tutkimus olisi kuitenkin ensisijaisempaa suhteessa kvalitatiiviseen. Kun käytössä on kestävä kvantitatiivinen pohja, on muukin tutkimus perustellummalla pohjalla. En ole kuitenkaan tietoinen yhdestäkään asiaa perusteellisesti valottavasta kvantitatiivisesta tutkimuksesta, mutta on toki mahdollista, että tällainen on yksinkertaisesti jäänyt minulta huomaamatta. Ehkä joku minua viisaampi osaa valottaa asiaa.

Mikael Elmolhoda | 19.05.2010 00:08

Ilmoita asiaton kommentti

Lukematta ko. väitöskirjaa en tietenkään voi arvioida sen tieteellistä tasoa. Käsittääkseni se kuitenkin antaa vahvasti perusteltua tietoa lähinnä vain noiden muutaman haastatellun papin omasta raamattukäsityksestä, ei mistään muusta. Tästä tiedosta tehdyt johtopäätökset esimerkiksi pastorien hengellisten viiteryhmien raamattukäsityksestä voivat olla lähinnä vain mielenkiintoisia tutkimushypoteeseja, joita väitöksen antaman teoreettisen mallin pohjalta voisi lähteä testaamaan kattavan tutkimusmateriaalin parissa. Toivottavasti Risto Leppänen jatkaa tutkimuksiaan, ja saamme joskus lukea väitöstutkimuksen antaman tutkimuksellisen viitekehyksen pohjalta tehdyn tutkimuksen meidän kaikkien suomalaisten pappien raamattukäsityksestä!

Martti Vaahtoranta | 20.05.2010 11:19

Ilmoita asiaton kommentti

Tämä oli tiedossa ilman tutkimustakin.Ihmettelen kuitenkin otoksen pienuutta. Onko ylipäätään mahdollista tehdä tieteellistä tutkimusta näin pienellä otoksella,tai väitellä siitä tohtoriksi?
Kaikki näyttää olevan mahdollista. Miehet ovat tunnetusti rationaalisempia kuin naiset ja orientoituvat opilliseen ajatteluun luontaisesti helpommin kuin naiset.

M.Laivo | 22.05.2010 05:55

Ilmoita asiaton kommentti

Hieman oli ristiriitainen tuo edellinen kommentti. Ensin ihmetellään väitöstutkimuksen tasoa ja kaivataan perusteellisempaa tutkimusta. Seuraavassa lauseessa heitetään (varmaan johonkin kunnolliseen tutkimustietoon nojaten, hah), että miehet ovat TUNNETUSTI rationaalisempia kuin naiset. Just.

Kimmo | 24.05.2010 23:09

Ilmoita asiaton kommentti

Ehkä kyseisen viestin kirjoittaja haki apologeettista näkökulmaa lähinnä siltä kannalta, että kyseisiä ominaisuuksia tarvitaan seurakunnan paimenena toimimiseen, ja tuskin Herra oilsi rajoittanut paimenuutta miehille ilman, että olisi antanut miehille keskimääräisesti paremmat edellytykset sen hoitamiseen.

Mikael Elmolhoda | 25.05.2010 11:10