Tapio Puolimatka: "Tiede pohjautuu aina uskonnolliseen lähtökohtaan"

Ilmoita asiaton kommentti

Juuri näin, millaisessa kulttuurissa tosiasiat voidaan kääntää täysin päinvastaisiksi... Jatkokysymys kuuluu myös kuinka me sallimme kaiken tämän tapahtuvan? Eikö meitä kiinnosta oma ja lastemme tulevaisuus? Minun on vaikea uskoa se todeksi eletty että kirkolliset johtajat mieluummin myötäilevät ateisteja kuin puhuisivat rohkeasti ilmoitetun Sanan perusteella.

Ilmoita asiaton kommentti

Professori Puolimatka tarkoittaneetässä "uskonnolla" - mielestäni aivan oikein - kaikkia inhimillisiä suhtautumistapoja "perimmäiseen todellisuuteen". Tässä mielessä myös ateismi on, ellei uskonto, ainakin itsessään todistamattomiin ennakko-olettamuksiin perustuva maailmankatsomus.

Mielenkiintoinen jatkotutkimusten aihe olisi erilaisten jumalaoletusten vaikutus niiden pohjalta syntyneisiin kulttuureihin. Hindulaisuudesta on valtavan pitkä matka vaikkapa oikeauskoiseen islamiin!

Lisäksi on hyvä muistaa, että kristillistä uskoa erottaa kaikista muista uskonnoista "ristin pahennus" eli ajatus Jumalan varsinaisesta tuntemisesta Hänen "vastakohtaan" kätkeytyvän ilmoistuksensa kautta ihmiseksi tulleessa Sanasssa, Ristin Herrassa. Se poikkeaa kaikista luonnolliseen uskontoon perustuvista käsityksistä ja vaikuttaa ehkä myös siihen päättelyketjuun, joka hakee Jumalaa Hänen luomisen teoistaan.

Ilmoita asiaton kommentti

Kiinnostavaa huomata, kuinka itseään suvaitsevaisiksi kutsuvat kristinuskon vastustajat ovat itse yleensä kaikkein suvaitsemattomimpia. Tiede ei ole poikkeus.

Ilmoita asiaton kommentti

Olisiko valistuksenaikaa syntynyt ilman kristinuskon perustavia arvoja? Jos syntyi, niin hylkäsikö valistuksenaika jossakin vaiheessa nämä perustavat arvot?
Hyvää valistuksessa on, että se poisti olemassaolollaan monia kristinuskon vääriä muotoja.

Ilmoita asiaton kommentti

Oletetaan, että sellainen henkilö, joka tärkeimpänä oletuksena pitää Jumalan olemassaoloa, rupeaa biologiksi. Kuvitellaan, että hän tulee siihen tulokseen että on syntynyt kokonaan uusi laji. Tämä voi tapahtua joko niin, että hän laboratoriossaan on tutkinut jonkun pieneliön menestymistä erilaisissa oloissa.
Kun hän pitää Luojan olemassaoloa ensisijaisena oletuksenaan, hänenellä on kaksi mahdollisuutta:
1. Hän toteaa väitöskirjassaan, että Luoja jatkoi luomistyötään hänen laboratoriossaan, tai
2. Hän joutuu toteamaan, että Raamatun puhe siitä, että on ollut joku Luoja joka on kaikki luonut, ei pidä paikkaansa ja hän joutuu luopumaan uskostaan.
Agnostikolla tällaista ongelmaa ei ole. Jos hän löytää tutkimuksessaan todisteet siitä, että Jumala on olemassa, tämä totuus on sitten osa hänen maailmankatsomustaan. Sillä tavallahan tieteessä toimitaan.

Ilmoita asiaton kommentti

Viestissäni oli tarpeeton "joko sillä tavalla" kohta. Kun se siihen tuli, kirjoitan sen toisenkin mahdollisuuden. Mitä tuon olettamamme tutkijan tulee menetellä, jos hän tutkii kahta läheistä eläinlajia ja pakosta vakuuttuu siitä, että ne ovat syntyneet muutaman vuosituhannen aikana samasta lajista sitä kautta että populaatio on jakautunut kahteen osaan ja populaation eri osat ovat kehittyneet eri suuntiin.

Ilmoita asiaton kommentti

Simplex2, miksi tuo olisi kristitylle ongelma? Asettamistasi vaihtoehdoista kristitty on valinnut ykkösen jo oletusarvoisesti, sillä kristinoppiin kuuluu tietysti jatkuvan luomisen käsite. Luoja jatkuvasti synnyttää ja ylläpitää elämää. Kakkosvaihtoehtosi on jotenkin absurdi. Jos meinaat, että uuden "lajin" syntyminen jotenkin _todistaisi_ kaiken moninaisuuden kehittyneen sattumanvaraisesti jostakin yhdestä "lajista" ja edelleen _todistaisi_ luomisen epätodeksi, niin olet itse loputtomissa ongelmissa.
Lisäksi: "Jos hän löytää tutkimuksessaan todisteet siitä, että Jumala on olemassa..." Ajattelen akvaariokalaa, joka haluaa todisteet siitä, että ihminen on olemassa. Akvaariokalaa, joka ei koskaan näe ihmistä, joka sitä ruokkii.

Ilmoita asiaton kommentti

Kyllähän tieteellinen maailmankuva perustuu tiettyihin uskomuksiin... uskomuksiin, jotka pohjautuvat tutkimuksissa saatuun dataan. Se vaan taitaa olla hieman eri asia kuin niinkutsuttu "ilmoitettu sana", joka perustuu puhtaasti ikivanhoihin kirjoituksiin ja siihen olettamukseen, että nuo kirjoitukset ovat kotoisin maailmankaikkeuden luojalta. Puolimatka tekee rohkeasti astuessaan esiin Älykkään Suunnittelun puolustajana, mutta samalla antaa itsestään kuvan, jonka mukaan argumenttien valmistelu on tainnut jäädä hieman puolitiehen.

Parempi onni ensi kerralla!

Ilmoita asiaton kommentti

Puolimatka on kieltämättä oikeassa yhdessä asiassa; "teorian selitysvoima ratkaisee lopulta sen pätevyyden".

Siinä onkin tieteentekemisen ydin. Teoria tai tieteellinen laki on pätevä vain, jos riippumattomat havainnot tukevat sitä. Lähes aina teorioita myös tarkennetaan havaintomenetelmien kehittyessä.

Samasta syystä tieteentekijän uskonnollisella vakaumuksella ei voi olla merkitystä. Kristityn tiedemiehen teorian voi vahvistaa hindutieteilijän havainnot.

Puolimatka taistelee valitettavasti tuulimyllyjä vastaan. Tieteellä ei ole mitään uskontoja vastaan, koska uskomuksilla ei ole, kulttuurihistoria pois lukien, lainkaan tieteellistä merkitystä.

Ilmoita asiaton kommentti

Todella ihmetyttää Puolimatkan ja ID:läisten kova halu järkiperäistää uskomista. Vaikka ID:läiset eivät suoraan sitä sano, mutta hehän ovat todistamassa Jumalan olemassaoloa tilastotieteen avulla. Heidän mielestään jotkin asiat ovat tilastotieteellisesti mahdottomia ilman Suuren Suunnittelijan olettamista. Sinä päivänä, kun Jumlan olemassaolo todistetaan järkiperäisesti, loppuu uskominen ja tilalle tulee tietäminen.

Ilmoita asiaton kommentti

Vastaus riippuu melko paljon tieteen- ja tutkimuksen alasta. Matemaattis-luonnontieteellisessä argumentoinnissa on joka tapauksessa pohjalla niin selkeästi vain luonnollisiin prosesseihin ja loogiseen johtamiseen turvautuminen, että ihmetapahtumien ja selittämättömien asioiden ottaminen mukaan tekee heti pahasti hallaa laadulle. Esimerkkinä tällaisesta tutkimuksesta voisi olla vaikkapa matemaattisten algoritmien ja tietokoneohjelmien kompleksisuusteoria.

Sen sijaan humanistisissa tieteissä ja sosiologiassa on nähtävissä erittäin vahva uskontopainotus. Tämä johtuu siitä, että joudutaan käsittelemään nimensä mukaisesti ihmisyyttä koskevia arvokysymyksiä. Esimerkkinä tällaisesta tutkimuksesta voisi olla vaikkapa se, millaisen sosiaalisen ympäristön lapset kokevat turvalliseksi ja onnelliseksi.

Ilmoita asiaton kommentti

...ihmetapahtumien ja selittämättömien asioiden ottaminen mukaan...sen sijaan humanistisissa tieteissä ja sosiologiassa...?

Et tarkoittane, että osaksi todistelua voidaan nämä ottaa mukaan. Tästä voisi joku sosiologi tai humanisti närkästyä!
Eikö näissäkin tieteissä pyritä selittämättömiä selittämään. Ihmetapauksia ei niissäkään liene, on vain asioita jotka todetaan selittämättömiksi.

Ilmoita asiaton kommentti

Simplex2 kirjoitti:

"Vaikka ID:läiset eivät suoraan sitä sano, mutta hehän ovat todistamassa Jumalan olemassaoloa tilastotieteen avulla... loppuu uskominen ja tilalle tulee tietäminen."

Mielestäni argumenttisi on huono. Asia ei toki ole noin. ID-argumentit voivat edes teoriassa korkeintaan johtaa sen tietämiseen, että on olemassa jokin (vähintään yksi) suunnittelija / luoja. Tämä on toki ristiriidassa monen muun maailmankatsomuksen kanssa. Mutta esimerkiksi kristinuskoON tällainen tieto ei johda.

Argumentit tai jonkin tietäminen eivät siis tarkoita uskomisen tarpeen loppumista, koska tietämisen ja uskon kohde on eri: tietämisen kohde olisi tässä tapauksessa se, että on "jokin suunnittelija". Uskon kohde taas on se, että Jumala on Luoja, ja että Jeesus on kuollut meidän puolestamme ristillä. Eräänlaista tietämistä ehkä sekin, mutta kyseinen tieto pitää omaksua uskon kautta.

Ilmoita asiaton kommentti

Kristittynä olemiseen ja Jeesuksen sovitustyöhön turvaamiseen tarvitaan Raamattua ja uskoa ihan ID-argumenttien lisäksi tai niistä huolimatta.

Ilmoita asiaton kommentti

Mikko Nummelin:

"Matemaattis-luonnontieteellisessä argumentoinnissa... ihmetapahtumien ja selittämättömien asioiden ottaminen mukaan tekee heti pahasti hallaa laadulle."

Olin hiljattain kuuntelemassa erästä maailmankuulua professoria. Tämän alansa johtavan luonnontieteellisen tutkijan visioissa oli niin paljon spekulaatiota, etten lopulta uskonut juuri mitään.

Eräs suomalainen professori kyseenalaisti luennon päätteeksi luennon keskeisimmät ideat. Ja katsoi, että ne eivät mitenkään auttaneet ratkaisemaan käsillä olevaa ongelmaa. Sen sijaan tuloksena oli mitä kummallisimpia väitteitä, jotka nojautuivat sellaisiin oletuksiin, joista juuri mitään ei ollut todistettu paikkansapitäviksi. Suomessa uskalletaan sanoa toisinaan aika suoraan, mitä ajattelee.

Mutta koko ko. tieteenala on täynnä vastaavaa spekulaatiota. Kun muuta selitystä ei keksitä, sitten keksitään mitä ihmeellisimpiä selityksiä. Kyllähän niillä julkaisuja saa aikaan. Mutta toinen asia on se, ovatko ne totta.

Ilmoita asiaton kommentti

"...Tämän alansa johtavan luonnontieteellisen tutkijan visioissa oli niin paljon spekulaatiota, etten lopulta uskonut juuri mitään.
Eräs suomalainen professori kyseenalaisti luennon päätteeksi luennon keskeisimmät ideat. Ja katsoi, että ne eivät mitenkään auttaneet ratkaisemaan käsillä olevaa ongelmaa..."
Voisitko sanoa vaikka yhden niistä spekulaatioista?

Ilmoita asiaton kommentti

Simplex2,

En ala tiivistää yhtään luennon väitteistä tänne. Ensinnäkään luennon sisällöllä ei ole merkitystä tämän keskustelun kannalta. Toisekseen, en tunne lähtötasoasi, ja luennon ajatusten ymmärtäminen edellyttää aika paljon esitietoja. Kuvat puhuvat enemmän kuin sanat, eikä tänne voi edes piirtää minkäänlaisia kaavioita eikä muitakaan kuvia. En ole riittävän hyvä yleistajuistaja, jotta osaisin tiivistää ideoita - vieläpä vain tekstinä ja täällä olevat kirjoitusten merkkirajat huomioiden - niin, että kyseistä alaa opiskelematon pääsisi kärryille ja ymmärtäisi, mistä on kyse. Suurin osa ko. luennon kuulijoista oli luonnontieteiden tohtoreita ja luonnontieteellistä väitöskirjaa tekeviä tutkijoita. Monilta kuulijoilta osa luennosta meni silti yli hilseen.

Ilmoita asiaton kommentti

"...Mutta koko ko. tieteenala on täynnä vastaavaa spekulaatiota. Kun muuta selitystä ei keksitä, sitten keksitään mitä ihmeellisimpiä selityksiä..."

Tämä on aika vahvasti sanottu. Antanet tästä esimerkin, kun tieteenala kerran on ihan "täynnä" sellaisia.

Ilmoita asiaton kommentti

Nimimerkille "simplex", sosiologiasta ja humanistisista tieteistä, olen nähnyt niissä paljon uskontovärittynyttä argumentaatiota. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sylivauvojen adoptioiden lisäämiseksi on tehty eri vuosikymmeninä paljon pseudotutkimusta, jossa pyörivät mukana esiaviollisen seksin stigma ja varakkuuteen perustuva menestysteologia.

Sukupuolen "korjaamista" koskevat keskustelut jopa lääketieteen piirissä ovat nykyään hyvin uskontolatautuneita. Ihmisen sukupuoli saatetaan niissä keskusteluissa määrittää ennemminkin subjektiivisen kokemuksen kautta kuin siltä solidilta biologiselta pohjalta, mitä tiedämme istukallisten nisäkkäiden kehityksestä ja sukupuolijärjestelmästä.

Ilmoita asiaton kommentti

"...Nimimerkille "simplex", sosiologiasta ja humanistisista tieteistä, olen nähnyt niissä paljon uskontovärittynyttä argumentaatiota..."
Saatta olla, että Suomessakin, kun kerran Puolimatkakin on professori. Laitosten johdon tulisi puuttua asiaan. Falskius paljastuu tietysti jälkikäteenkin.

Sukupuolen "korjaamista" koskevat keskustelut jopa lääketieteen piirissä ovat nykyään hyvin uskontolatautuneita. Ihmisen sukupuoli ... subjektiivisen kokemuksen kautta... siltä solidilta biologiselta pohjalta, mitä tiedämme istukallisten nisäkkäiden kehityksestä ja sukupuolijärjestelmästä.

Korjauksethan koskevat epämuodostuneita tapauksia. Kokemuksen täytyy olla subjektiivinen, jos on yrittänyt ensin vaikka miehenä ja sitten jatkaa naisena.

Ilmoita asiaton kommentti

Aihe on ajankohtainen, ja herättää hyvin paljon tunteita ja keskuselua. Siten on hyvä tietää, mistä on kyse. Nyt lauantaina 18.9.2010 klo 17 on mahdollisuus kuulla Tapio Puolimatkan esitys livenä Espoossa Majakka-seurakunnassa.
Lisätiedot: http://www.majakka.net/toiminta/syntynyt-rajahdyksesta-professori-tapio-puolimatka/