Evästä päivääsi
Ateisti ja kristitty väittelivät maailmankatsomuksista
06.02.2012 12:00 | Uusi Tie | Matti Johannes Korhonen |
Jokainen ihminen tietää, että Jumala on olemassa, väitti kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka. Filosofian professori Jussi Kotkavirta puolestaan piti ajatusta epäuskottavana. Hänen mukaansa uskonnot ovat pyrkimyksiä tyydyttää ihmisen psykologisia tarpeita. Jyväskyläläisten professorien rauhanomainen yhteenotto toteutettiin Poltinahon seurakuntatalolla Hämeenlinnassa viime perjantaina.
Tapio Puolimatkan mukaan ihminen ei pääse pakoon sitä tosiasiaa, että on olemassa Jumala, joka välittää. Jokainen ihminen tietää välittömän kokemuksen perusteella, että Jumala on olemassa. Ateistiset filosofiat hän näkee verukkeina, jotka ihminen on kehitellyt paetakseen Jumalaa.
- Syväomatunnon tasolla ihminen tietää, että Jumala olemassa. Tätä ihminen ei pysty koskaan pyyhkimään pois. Pintaomatunnon tasolla voidaan keksiä verukkeita, joilla pyritään torjumaan tämä tieto, Puolimatka sanoi.
Jussi Kotkavirta puolusti näkemystä, jonka mukaan ateismi on johdonmukaisempi kanta kuin teismi eli Jumala-usko. Omaa vakaumustaan hän kuvasi negatiiviseksi ateismiksi, jonka kannattajaa uskonnollinen usko ei puhuttele tai vakuuta, mutta jolla ei ole tarvetta käydä uskontojen vastaista kamppailua. Samalla hän teki pesäeron tunnustukselliseen tai positiiviseen ateismiin, jota Suomessa edustavat muun muassa vapaa-ajattelijat. Nämä taistelevat ateistit vastustavat aktiivisesti uskontoja. He edustavat Kotkavirran mukaan vähemmistöä ateistien keskuudessa.
Miten selittyvät ihmisen perustarpeet?
Jussi Kotkavirran mielestä ihmisellä on monia psyykkisiä tarpeita, joiden kanssa ihmisillä on tarve tulla toimeen. Näitä tarpeita eri uskonnot tyydyttävät eri tavoilla.
- Meillä on tarve turvautua johonkin meitä suurempaan. Meillä on tarve rakastaa ja saada rakkautta. Meillä on tarve saada anteeksi asioita, jotka painavat omaatuntoamme. Meillä on tarve löytää ratkaisuja hyvää ja pahaa ja elämän mielekkyyttä koskeviin kysymyksiin. Meillä on tarve löytää vastauksia kysymyksiin kuoleman käsittämättömyydestä ja sietämättömyydestä.
- Uskontojen tavat vastata näihin tarpeisiin ovat erinomaisen hyvin toimivia. Tästä ei suinkaan seuraa sitä, että ainoastaan uskonnollinen usko voisi vastata näihin tarpeisiin. Ihmiset voivat tulla toimeen näiden tarpeidensa kanssa hyvin eri tavoin, yhä enemmän myös tavoilla, jotka eivät ole uskonnollisia, Jussi Kotkavirta totesi.
Tapio Puolimatka huomautti, että Kotkavirta erottaa tunteen ja tiedon liian kauaksi toisistaan. Todellisuudessa tunne on yksi väline, jonka avulla saamme tietoa.
- Esimerkiksi jyrkänteen reunalla kokemani pelko antaa minulle tietoa siitä, että olen vaarallisessa paikassa. Syyllisyyden kokeminen puolestaan antaa minulle tietoa siitä, että olen tehnyt jotain väärin. Entä miksi meillä on tarve uskoa Jumalaan? Mielekkäin selitys on mielestäni se, että tuo tarve antaa meille viitteen siitä, mikä on olemassa, Puolimatka väitti.
Takaisin
Uutiset
- Piispa Luoma: Harhaopit ovat usein hyödyllisiä
- Vihreät hyväksyivät eutanasian periaateohjelmaansa
- Raamattukuriirien yhdyshenkilö Mihail Horev kuollut
- Kirkko & Kaupunki –lehdelle vapauttava päätös pilakuvakiistassa
- Kaisamari Hintikka: Evankelis-luterilainen kirkko pärjää paremmin ekumeniassa kuin sisäisissä haasteissaan
- Helatorstaina muistetaan Kristuksen taivaaseen astumista
- Suomenmaa: Lestadiolaisjohto haluaa tavata arkkipiispan
- SEKL:n lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Uusia avauksia skismassa
- Diakin aloitteesta hallitusohjelmaan: Ruotsalaisesta perhevalmennuksesta apua vanhemmuuteen
- Talent-tähti Susan Boyle esiintyy Kristus-päivässä
- Suomalaisten usko Jumalaan ja kristillisiin oppeihin on vähentynyt
- Kaisamari Hintikka: Evankelis-luterilainen kirkko pärjää paremmin ekumeniassa kuin sisäisissä haasteissaan
- Kyösti Kakkonen: Helatorstaita tulee viettää säästösyistä sunnuntaina
- SEKL:n lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Uusia avauksia skismassa
Ilmoita asiaton kommentti
"Mielekkäin selitys on mielestäni se, että tuo tarve antaa meille viitteen siitä, mikä on olemassa, Puolimatka väitti."
Mikko Holopainen | 07.02.2012 09:13-Minusta tämä väite on hassu, sillä en tunne mitään tarvetta uskoa mihinkään tuhansista (ihmisten keksimistä) Jumalista. Myöskään oma halu uskoa ei mitenkään saa sitä olemaan. Tarve keksiä jokin asioiden "selittäjä" kun tietoa ei ole, on johtanut siihen että ihminen on keksinyt aikojen saatossa tuhansia eri Jumalia.
Useat Jumalat luovatkin vaikeuden selvittää että mihin niistä pitäisi ylipäänsä uskoa? Näin entisenä uskovaisena minä näen asian tällätavalla, hieman laajemmassa kaavassa - aiemmin tein sen virheen, että luotin vain sokeasti omaan uskontooni ja annoin sen sumentaa arviointikykyäni.
Lopuksi voisin sanoa, että minusta elämä on mielekkäämpää ilman Jumalia. Voin hämmästellä esimerkiksi luonnon nerokkuutta – jota tieteellä voidaan tutkia. Tunnen olevani itse vastuussa elämästäni, itselleni ja muille - en millekään "tuntemattomalle" entiteetille.
Ilmoita asiaton kommentti
Ei minullakaan ole tarve palvella ihmisten keksimiä jumalia... Riittää kun palvelen sitä Jumalaa, joka vastaa kun kysyn: "Jumala, jos olet olemassa näytä/todista se minulle..." - ja tämä pitää tehdä vilpittömästi....
Petteri Pietikäinen | 07.02.2012 11:06Ilmoita asiaton kommentti
"Entä miksi meillä on tarve uskoa Jumalaan? Mielekkäin selitys on mielestäni se, että tuo tarve antaa meille viitteen siitä, mikä on olemassa, Puolimatka väitti."
Maria Roimaa | 08.02.2012 00:37Aamen! Noin se juuri on. En ole itse osannut muodostaa tuota ajatusta noin hyvin ja oivaltavasti, joten kiitos tästä, Tapio Puolimatka.
Tosiaan, miksi ihmeessä ihmisellä olisi "psykologinen tarve" kehittää kaiken maailman uskontoja ja jumaluuksia, jos se ei johtuisi nimenomaan siitä, että elävä Jumala on laittanut jokaiseen luomaansa ihmiseen kaipuun Hänen yhteyteensä? Miksi, kuten Jussi Kotkavirtakin totesi, meillä on tarve turvautua johonkin meitä suurempaan, tarve rakastaa ja saada rakkautta, tarve saada anteeksi asioita, jotka painavat omaatuntoamme yms.? Eikö ilmiselvästi juuri siksi, että meidät on luotu niin! :)
Ilmoita asiaton kommentti
Mikko Holopaiselle: Käsittääkseni kyseessä ei ole kaiken vastaväitteen automaattisesti kaatava argumentti, vaan vain "viite", joka siirtää todistustaakan asiassa ateistille. Logiikka on kai seuraava:
Miikka Niiranen | 08.02.2012 15:011. Useimmat maailman ihmiset ovat lapsuudesta asti (kuten Puolimatka erästä tutkimusta siteeraten väittää) uskoneet jonkinlaiseen yliluonnolliseen olentoon.
2. Tämä välitön kokemus muistuttaa muita ihmisen samankaltaisia kykyjä hankkia tietoa - kuten pelkoa jyrkänteen reunalla, hyvän ruuan makunautintoa jne. - jotka kaikessa vajavaisuudessaan kuitenkin antavat meille paikkansa pitävää tietoa: jyrkänne on tappava ja ruoka on ravitsevaa.
3. Siispä on luontevaa ajatella, että ihmiselle luontainen intuitio jumalista/Jumalasta antaa meille tietoa siitä, että yliluonollista on olemassa. Siksi tämän viimeisen kokemuksen antavan tiedon luotettavuuden kiistävän tulee antaa uskomukselleen perustelu.
Ilmoita asiaton kommentti
Miikalle ja Marialle: Jätät täysin huomiotta ihmisen mielikuvituksen. Mielikuvituksen avulla lapset ovat kykeneviä tuottamaan kaikenlaista: aina mielikuvituskavereista Jumaliin. Minä tiedän sillä minulla oli lapsena kaksi mielikuvituskaveria. Vartuttuani kuitenkin luovuin niistä. Jumala toisaalta täydensi sitten lapsuudesta aikuisuuteen asti tätä mielikuvituskaveria, se kuunteli ja sille voi puhua (tokikaan ei vastannut). Jumala oli vähän kuin mielikuvituskaveri, jota sai pitää aikuisuuteen asti, kunnes ajattelukykyni kasvoi riittävästi ja lopulta ymmärsin (itse) kyseenalaistaa senkin, enkä vain ottanut sen olemassaoloa itsestäänselvyytenä.
Mikko Holopainen | 08.02.2012 18:10Siinä on yksi syy, miksi en voi vetää yhtäläisyysviivaa ihmisen "lapsenuskoon" ja (jonkin) Jumalan olemassaoloon. Lapsenuskoiselle on helppo syöttää kaikenlaisia uskomuksia sen "uskomistarpeen" päälle. Minusta siis ei ole oikeutettua sanoa, että tämä tarve olisi Jumalaa varten - sillä Jumala (käsite) voi olla yhtälailla tarvettamme varten.
Ilmoita asiaton kommentti
Kritiikkisi saattaa osua (en itse laske aivan hirmuisesti ko. argumentin varaan), mutta väittäisin silti, että mielikuvituskaverit ovat vähän eri kategoriassa kuin kokemus siitä, että maailmalla on joku luoja (eräänlainen kosmologisen argumentin intuitiivinen muoto), elämällä on tarkoitus, jne, jotka siis toimivat tällaisen jumaluskon tuntomerkkeinä.
Miikka Niiranen | 09.02.2012 10:53Pointti ei yleensä näissä ole, että jokin argumentti yksin olisi kovin vakuuttava keissi. Sen sijaan yhdessä muun taustatiedon (esimerkiksi luonnonfilosofiset ja -teologiset argumentit) ne muodostavat ns. kumulatiivisen argumentin, jolla on suurempi selitysvoima suhteessa kilpailijoihinsa. Absoluuttista varmuutta ei haeta, vain suurempaa uskottavuutta. Aina jää se - pienikin - mahdollisuus, että Jumala on vain mielikuvituksen tuote.
Tätä kaikkea on hankala selostaa 1000 merkkiin rajatuin viestein, pahoittelen.