Evästä päivääsi
Tutkija Mari Stenlund: Psykiatriassa uskontoa ei määritellä mielenterveyden häiriöksi
07.12.2011 14:00 | Uusi Tie | UusiTie toimitus |
Toiset kokevat uskon mielenterveyttä edistäväksi tekijäksi. Toisten mielestä uskonto on eräänlaista mielen sairautta. Aiheesta väitöskirjaa valmisteleva tutkija Mari Stenlund ei allekirjoita Richard Dawkinsin väitettä, jonka mukaan uskonnossa on kyse joukkoharhasta. - Silloin koko maailma on suuri mielisairaala, jossa on huutava pula psykiatreista. Dawkinsin heitto ei ota kovin vakavasti sitä, mitä maailmassa hyvinvoivat ihmiset uskovat ja mitä ihmisenä olemiseen laajasti ottaen kuuluu.
Mari Stenlundin mukaan on hyvä erottaa se, mikä on uusateistien retoriikkaa ja se, miten varsinaisen psykiatrian sisällä asioista ajatellaan.
- Psykiatriassa korostetaan, ettei uskonnollista vakaumusta tule määritellä mielenterveyden häiriöksi.
- Psykiatriassa esiintyy kuitenkin myös sellaisia näkemyksiä, joiden mukaan jotkin uskonnolliset uskomukset ja kokemukset voivat olla niin sanottuja "ei-psykoottisia" harhaluuloja tai aistiharhoja. Psykoottisista harhoista ei-psykoottiset uskonnolliset harhat eroavat näiden näkemysten mukaan siinä, ettei niistä ole ihmiselle haittaa eikä hoidon tarvetta siksi ole, Stenlund määrittelee.
Stenlund ei usko, että leima uskonnollisuudesta terveyshaittana uhkaisi uskonnonvapautta.
- Ei ainakaan perinteisen uskonnonvapauden määritelmästä käsin, jos henkilö on riittävän terve. Jos uskonnollisuuteen suhtaudutaan yleisesti epäluuloisesti, se toki voi tuntua kristitystä ikävältä, mutta juridisen aseman muuttuminen lienee varsin kaukana.
Entä jos henkilö onkin sairas? Voiko mielisairaan ihmisen uskonnonvapaus olla joskus vaarassa?
- Mieleltään sairaan henkilön käytännön tilanne on herkemmin toinen. Hoitolaitoksessa voi tulkinnanvaraisissa hoidon yksityiskohdissa esiintyä ennakkoluuloja esimerkiksi potilaan seurakuntaa kohtaan ja pääsy jumalanpalvelukseen voisi joskus siksi estyä.
Kokemukset uskonnosta muuttuvat
Onko ihmisten kyky tulla toimeen uskonnon kanssa muuttunut aikojen saatossa?
- Entisaikojen yhteisöllisemmässä kulttuurissa ei ehkä ahdistuttu ainakaan yhteisön paineista samalla tavalla kuin nyt. Uskontojen uhrien kokemuksia ei toki saa mitätöidä, mutta ehkä ihmisillä oli ennen paksumpi nahka uskonasioiden suhteen, Mari Stenlund arvelee.
- Herätysliikkeiden olisi hyvä tiedostaa, että vanhojen aikojen julistus saattaa kuulostaa ummikon korviin ahdistavalta, vaikka se olisikin teologisesti oikein. Pitäisi miettiä, onko tällainen ahdistuminen Jumalan tarkoittamaa vai kertooko se julistajien taitamattomuudesta. Miten kristillinen usko saataisiin sisältöä muuttamatta sanoitettua nykyaikana niin, että sen kaikki puolet tulisivat esille, eivätkä vain ne, joihin suututaan helposti?
TEKSTI: MIIKKA NIIRANEN
Takaisin
Uutiset
- Piispa Luoma: Harhaopit ovat usein hyödyllisiä
- Vihreät hyväksyivät eutanasian periaateohjelmaansa
- Raamattukuriirien yhdyshenkilö Mihail Horev kuollut
- Kirkko & Kaupunki –lehdelle vapauttava päätös pilakuvakiistassa
- Kaisamari Hintikka: Evankelis-luterilainen kirkko pärjää paremmin ekumeniassa kuin sisäisissä haasteissaan
- Helatorstaina muistetaan Kristuksen taivaaseen astumista
- Suomenmaa: Lestadiolaisjohto haluaa tavata arkkipiispan
- SEKL:n lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Uusia avauksia skismassa
- Diakin aloitteesta hallitusohjelmaan: Ruotsalaisesta perhevalmennuksesta apua vanhemmuuteen
- Talent-tähti Susan Boyle esiintyy Kristus-päivässä
- Suomalaisten usko Jumalaan ja kristillisiin oppeihin on vähentynyt
- Kaisamari Hintikka: Evankelis-luterilainen kirkko pärjää paremmin ekumeniassa kuin sisäisissä haasteissaan
- Kyösti Kakkonen: Helatorstaita tulee viettää säästösyistä sunnuntaina
- SEKL:n lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Uusia avauksia skismassa
Ilmoita asiaton kommentti
Laki ja evankeliumi vain oikeille paikoilleen ja järjestykseen, ja seurakunnasta lämmin äidin syli, jossa Isä hoitaa lapsiaan, niin mehevä ja mojovakaan julistus ei jää ahdistamaan, vaan auttaa uskovia siihen iloon ja vapauteen, jonka Jumala on lapsilleen valmistanut - myös vainojen ja pilkan alla.
Martti Vaahtoranta | 07.12.2011 15:07Ilmoita asiaton kommentti
Mielenterveyskuntoutujana mutta toivottavasti ei parantumattomana kroonikkona tuntuisi kamalalta, jos seurakunnassani alettaisiin holhota niin alkeellisesti, etten voisi tulla jumikseen tai muihin seurakunnan tilaisuuksiin. Eikös Lutherilla ollut ajatus, että kirkko on syntisten sairaala? Niilo Syvänteellä kai oli ajatus, että ihminen voi olla, vaikka kuinka mielisairas mutta silti hengellisesti terve.
Satu Ranne | 07.12.2011 17:40Alkaa olla syrjintää ja paluuta Seilin saarelle, jos seurakunta alkaa diagnostisoida jäseniään. Vetää herkäksi tämä kysymys.
Ja nykyäänhän ihmiset on aika ahdistuneita joka paikassa. Ja pohojalaanen sanontahan kuuluu näin: " Ristus, mikä mun on kun ei ahrista."
Henkisesti raittiit uskovat ja seurakunnat kestävät heikompia jäseniään. Tietysti jos seurakunta ei ole raitis, se ei voi toimia syntisten sairaalana. Ja jos johtajatkin ovat pimeitä, sitten mennään kunnolla metsikköön ja yleensä yhteiskuntakin reagoi.
Ilmoita asiaton kommentti
Joissakin maahan poljetuissa piireissä on puolestaan käsitys, että psykiatria on Saatanasta. Jotenkin toivoisin, että tällaista kantaa esittävät pääsisivät reilusti keskustelemaan ja selvittämään käsityksiään.
Satu Ranne | 08.12.2011 11:12Että onko psykiatria valkoista magiaa ettei suorastaan mielenterveydelle tai hengelliselle elämälle haitallista?
Ilmoita asiaton kommentti
Niin ja sitten vielä lisää asian vierestä.... Vaikka psyykenlääkkeet vapauttivat potilaat seinähulluudesta, on kaikilla lääkkeillä sivuvaikutuksensa myös fyysiset.
Satu Ranne | 09.12.2011 08:04Usko voi parantaa, mutta kuinka paljon? Säilyykö esim. skitsofreenikossa hyvän ja pahan taistelu voimakkaampana kuin tavallisissa ihmisissä? Eivätkö kaikki ole skitsofreenikkoja siinä mielessä?
Jos uskova lankeaa kilvoittelussaan, tuleeko hänestä skitsofreenikko eli uskova ja ei-uskova samaan aikaan?
Freud kai piti hengellisyyttä neuroosina. Miten sen vapautuksen teologian aina löytääkään?
Ilmoita asiaton kommentti
Niin tää nyt ei niin tiedettä ole mutta, jossain virressä sanotaan, että sairas parantaa terveen. Että silleen menee todellinen elämä.
Satu Ranne | 09.12.2011 11:45Ilmoita asiaton kommentti
Nyt on alkanut tv:ssä ja radiossa sarja Hulluuden historia.
Satu Ranne | 09.12.2011 22:08Ennen kirkolla oli valta hoitaa, holhota ja kontolloida mielisairaita ja muitakin.
Mitä sitten nykykirkko voi tehdä psykiatristen potilaiden ja kuntotujien puolesta? Ehkä usko voi edesauttaa, ettei esim. maniassa synny halua jjuopotella kapakassa tai muuten viettää itsetuhoista elämää? Onhan seurakunnissa vapaaehtoistyössä esim. paljon eläkkeellä olevia terveydenhuollon ammattilaisia ja myös diakoniatyötä tehdään. Monissa kirkon tiloissa myös kokoontuvat AA ja Al Anon-ryhmät. Millaiseksi kunkin ihmisen moraali muodostuu riippumatta ihmisen mielenterveyden tasosta?
Kun avohoidon tila on vähän heikko, joutuuko kenties kirkon vastuunkantajat kantamaan päävastuuta myös avohoidon kuntoutujista? Entä ne kirkon jäsenet, jotka eivät käy kirkossa tai ole käyneet sairauden takia edes rippikoulua, siis syrjäytetyt tai syrjäytyneet? Yksinäisyydestähän kärsii niin moni diagnostisoimatonkin.
Tässä taas asian vierestä.