Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Nyt puhutaan rahasta — aihe josta suomalaiset haluaisivat vaieta

 

Unna Lehtipuu peräänkuuluttaa arvopohjaista kuluttamista. Kuva: Jouko Eronen

Unna Lehtipuun työssä kontrastit kohtaavat — työ köyhimpien parissa on mahdollista, koska ”yltäkylläisyydessä” elävät ovat valmiita antamaan omastaan.

World Visionin viestintäjohtaja ja yrittäjä Unna Lehtipuulta on juuri ilmestynyt uutuuskirja Timanttipesula —sijoita elämä fiksusti Talentumin kustantamana. Kirjaa varten hän on tehnyt haastatteluita ja kahlannut läpi lukuisia tutkimuksia löytääkseen vastauksia kysymyksiin. Mitkä asiat vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseemme? Miksi törsään tai nuukailen? Asiantuntijoina on muun muassa psykologeja, ekonomeja ja filosofeja.

Unna kirjoittaa kirjassaan: ”Tavan, jolla kulutat ja arvostat rahaa, opit ehkä jo lapsuutesi perheessä, hiekkalaatikkosi arjessa ja kulttuurisi mantroista. Raha saattaa ohjata suurta osaa elämäsi päätöksistä ja käyttäytymisestä. Ja useimmat meistä eivät edes tiedosta sitä. Se, mitä perheesi ja lapsuuden ympäristösi opetti sinulle — usein alitajuisesti — rahan käytöstä, saattaa olla avain nykyiseen menestykseesi. Mutta se saattaa myös ohjata sinua pahasti harhaan ja vaaraan.”

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Omalla rahahistorialla on merkitystä. Unnan työhön kuuluu myös varainhankinta ja hän kohtaa paljon erilaisia suhtautumistapoja. Unna haluaa nostaa arvopohjaisen kuluttamisen keskusteluun.

– Minulle arvopohjainen kuluttaminen tarkoittaa sitä, että prioriteettini ja kulutukseni ovat synkassa. Elääkö rahani arvojeni mukaista elämää? Ruokinko rahoillani hyviä asioita? Jos esimerkiksi saisin 10 000 € ja päättäisin ostaa sillä ulkoporealtaan kotiini. Lapset olisivat varmasti innoissaan hankinnasta. Mutta se lisäisi myös työmäärää, koska pitäisi huolehtia sen ylläpidosta ja puhtaudesta. On hyvä tulla tietoisemmaksi hankintojen kokonaisvaikutuksesta elämäämme, Unna muistuttaa.

”Sen jälkeen kun olet rahalla tyydyttänyt riittävässä määrin perustarpeesi —  katon pään päälle, lounaan lautaselle, paidan ja kengät päällesi, lämmön ympärillesi — rahan symbolinen painoarvo korostuu. Jäljelle jäävällä osuudella ilmaiset ja viestit arvojasi, piilotettuja tarpeitasi ja vahvistat suhteitasi. Raha soittaa järkeä ja tunnetta.  Se, mitä luulit rationaaliseksi sijoituspäätökseksi, onkin usein tunteella silattu. Vasta tunteella tehdyn valintasi jälkeen selität itsellesi järkisyin, miksi sijoitit satasesi tai tonnisi juuri luksushyödykeosakkeeseen etkä samoin tunnusluvuin listattuun metsäyhtiöön.”

Unnan omat arvot nousevat vahvasti kristilliseltä pohjalta. Hänelle on tärkeätä käyttää paljon aikaansa perheen ja ystävien kanssa yhdessäoloon. Se vaikuttaa myös työratkaisuihin.

– Käytän rahaani mieluummin yhdessä vietettyyn aikaan tavaroiden sijasta. Esimerkiksi perheellemme matkailu on sellainen asia. Karsimme muista asioista, jotta voimme matkustaa yhdessä, Unna kertoo.

Hänen perheeseensä kuuluu aviomies, neljä lasta ja au pair. Au paireja heidän perheessään on ollut vuosien aikana yhteensä seitsemän, joista on tullut osa perhettä. Useimpien kanssa pidetään edelleen yhteyttä ja vieraillaan puolin ja toisin. Viime kesänä perhe vieraili Kaliforniassa kahden entisen au pairinsa luona. Välillä myös au pairien perheet tulevat vierailulle Suomeen.

­– Haluamme antaa lapsillemme ymmärrystä maailmasta, Unna perustelee valintojaan.

Osta rahalla rakkautta

Raha on avioliitossa yleinen riidan aihe. ”Jos haluat vipinää peittojen väliin, on tärkeää, että olet puolisosi kanssa samalla tilikirjan sivulla myös taloudenhoidossa. Tuoreen kyselyn mukaan ne parisuhteessa elävät, jotka raportoivat luottavansa kumppaniinsa raha-asioissa ”täysin” tai ”erittäin paljon”, arvioivat myös seksielämänsä keskimääräistä paremmaksi, jopa ”kuumaksi”. Tulokset olivat samansuuntaiset, kysyipä asiaa ensilemmen huumassa olevilta kaksikymppisiltä tai jo arkeen urautuneelta vanhemmalta ikäpolvelta.

Kyse ei ole rahan määrästä tai siitä, onko toinen toista varakkaampi, vaan ennen kaikkea siitä, jakaako pari rahaan liittyvät tavoitteet, käytännöt ja syvimmät tarpeet.  Pohjimmiltaan kyse on luottamuksesta ja siitä, kokevatko molemmat tulleensa kuulluksi suhteessa ja onko molempien tarpeille tilaa. Jos suhteessa on taloudellinen epäluottamus, heijastuu se väistämättä muullakin tavoin suhteeseen.”

– Jos ei tunne omaa rahahistoriaa, voi ajautua vaikeuksiin. Toiset paikkaavat tunne-elämän rikkonaisuutta lohtuostoksilla. Rahankäytössä voi olla samanlainen malli kuin ylensyömisessä. Käyt sisäistä kamppailua siitä, minkä arvoinen sinä olet. Shoppailemalla toinen hoitaa tunteita, saita voi olla pelokas rahankäyttäjä — rahaa koskevaa päätöksentekoa lykätään pitkään.

Raha ja vastuu

Unnalle raha on mahdollistaja, jolla on välinearvoa.
– Se tuo mukanaan vastuun. Se myös mahdollistaa asioita, jotka ovat tärkeitä. Seitsemän henkisessä perheessä pelkät ruokakulutkin ovat suuria. On myös mietittävä rahan ja ajan suhdetta. Esimerkiksi kodin ja työpaikan etäisyys on usein kiinni rahasta. Koti saatetaan hankkia kauempaa, koska hintataso on matalampi, mutta samalla työmatkaan käytetään aikaa monin verroin enemmän.

Onnellisuustutkimuksissa on noussut esiin elämyksien, taitojen, kokemuksien ja hyväntekeväisyyden merkitys. Niiden henkinen arvo jatkuu tavaroiden tuomaa onnellisuutta pidempään.

– Lahjat voivat olla aineettomia. Niillä voi ilmaista, että haluan olla kanssasi. Haluan maksimoida rahan tuoman hyödyn, Unna kertoo.

Mihin käytän talenttini?

– Elämä on arvokas. Elämä on lahja. Meille on annettu tietty talentti ja lahjat. Meidän tulisi palvella lahjoillamme omaan potentiaaliimme saakka. Koen, että lahjani ovat hyvässä käytössä, kun autan niillä muita. Talenttiin liittyy myös antaminen. Ei vain rahan antaminen, vaan myös ajan, osaamisen tai esimerkiksi palautteen ja huomion antaminen, eli omista resursseistaan jakaminen. Se on myös psykologinen perustarve, se lisää elinikää ja terveyttä.

– Ihmisten asenne välillä vihastuttaa. On ihmisiä, jotka näkevät toisen kärsimyksen, mutta kieltäytyvät auttamasta. Suhde omaan etuun on niin tiukka. Monia isojakin tarpeita kehitysmaissa voisi ratkaista jo muutamalla kympillä. Suomessa sama raha olisi paljon pienempi, eli kehitysmaissa rahan voima ja vaikutusvalta moninkertaistuu. Liian usein emme ojenna auttavaa kättä tilanteessa, jossa sen voisi tehdä, Unna harmittelee.