Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Muslimijohtajat heränneet kristittyjen hätään

 

Kristitty ihmisoikeustyöntekijä Johan Candelin pitää tuoretta Marrakeshin julistusta osoituksena muslimijohtajien heräämisestä kristittyjen vähemmistöjen oikeuksia kohtaan. Kuvat: Candelinin arkisto ja kuvakaappaus Marrakeshin julistuksen kannesta.

Kristitty uskonnonvapaustyöntekijä Johan Candelin näkee muslimimaailmassa aivan uudenlaista kiinnostusta uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksia kohtaan.

Johan Candelinilla on vuosikymmenten kokemus ihmisoikeus- ja rauhantyöstä. Vuonna 1982 hän perusti vainottuja kristittyjä avustavan yhdistyksen Marttyyrikirkon ystävät. Maailman evankelisen allianssin YK-edustajana ja uskonnonvapauskomission johtajana hän työskenteli vuosina 1996–2013. Hän vieraili noin sadassa maassa ja perusti laajan yhteydenpitoverkoston. Candelin on perustanut myös vaikutusvaltaisista kristityistä vaikuttajista koostuvan rauhantyötä tekevän järjestön First Step Forum.

Silloin kun hän perusti Marttyyrikirkon ystäviä, suurimmat uskonnonvapautta koskevat haasteet olivat kommunistimaissa.

SEKL Neliöb. 25.-31.3. MJa

– Nyt ne ovat ilman muuta muslimimaissa. Muutama kommunistimaa, kuten Pohjois-Korea, on erittäin hankala vielä. Muslimi- ja kommunistimaiden lisäksi diktatuurit ovat vaikeita, sillä niissä tiedetään, että kristityillä on verkostoja eri puolilla maailmaa ja että kristityt usein ajavat ihmisoikeuksia ja demokratiaa, Johan Candelin sanoo.

Sadat muslimioppineet kokoontuivat pohtimaan vähemmistöjen oikeuksia

Ääri-islamin nousun myötä muslimimaailmassa on syntynyt viime aikoina vilkas keskustelu siitä, mitä on islam.

– Nyt ensimmäistä kertaa selvästi nähdään merkkejä siitä, että muslimijärjestöjä ja muslimijohtajia on lähtenyt liikkeelle, ja he puhuvat nyt muslimimaiden velvollisuudesta puolustaa kristittyjä vähemmistöjä. On aivan uusi ilmiö, että muslimimaailmassa käydään tätä keskustelua ja puhutaan myös siitä, että kristittyjä pitää suojella, Johan Candelin sanoo.

Merkkinä tästä hän viittaa tammikuun lopulla Marokon Marrakeskhissa järjestettyyn kokoukseen. Siellä 250 muslimijohtajaa yli 120 maasta keskusteli uskonnonvapaudesta ja antoi julistuksen, joka pyrkii edistämään vähemmistöjen oikeuksia muslimimaissa.

Marrekeshin julistuksessa viitataan Muhammedin ja Medinan asukkaiden sopimukseen, joka ”takasi kaikkien uskonnollisen vapauden.” Julistuksen mukaan YK:n ihmisoikeusjulistus on ”sopusoinnussa Medinan sopimuksen kanssa”.

Toisena vastaavana merkkinä Candelin ottaa Pakistanissa käytävän keskustelun niin sanotun jumalanpilkkalain kumoamisesta. Lain mukaan ihminen voidaan tuomita kuolemaan profeetta Muhammedin pilkkaamisesta. Uskonnolliset vähemmistöt ovat joutuneet maksamaan uskostaan lain perusteella kovaa hintaa.

– Nämä signaalit kertovat, että islamilaiset äärijärjestöt ovat saaneet aikaan tilanteen, jossa monet muslimijohtajat ovat valmiit ajattelemaan uudella tavalla vähemmistöjen tilaa, Candelin sanoo.

”Me kristityt olemme näiden muslimien kanssa samassa veneessä”

Millainen vaikutus näillä reaktioilla sitten on äärijärjestöihin ja vainottuihin vähemmistöihin?

– Uskon, että äärijärjestöjä tulee aina olemaan. Jos yksi saadaan nujerrettua, seuraa heti uusi. Ongelma on se, että islamilaisessa maailmassa ei ole paavia, joka puhuu kaikkien muslimien puolesta, vaan siellä on 10 000 paavia. Eli jokainen imaami on hyvin itsenäinen.

– Näin ollen, vaikka yhdessä moskeijassa puhutaan uskosta rauhanomaisesti, viiden kilometrin päässä siitä on toinen moskeija, jossa imaamilla on ihan eri näkemys Koraanista ja jihadista. On hirveän vaikea aikaansaada kaikkia muslimeja kattavaa ajatusmallia, Johan Candelin sanoo.

Hän on kuitenkin vakuuttunut siitä, että esimerkiksi Marrakeshin julistus ei jää vain paperitasolle, vaan että sillä on käytännön vaikutusta.

– Tapasin hiljattain Washingtonissa erään amerikkalaisen imaamin, joka on Marrakeshin julistuksen takana. Heillä on monta vuotta kestävä jatkosuunnitelma, miten sitä lähdetään toteuttamaan.

Pyrkimyksenä on esimerkiksi ajaa lakiuudistuksia Sudanissa ja informoida muslimimaiden hallituksia.

– He tekevät myös infopaketin imaameille eri puolilla maailmaa, sillä he ovat sitä mieltä, että asiaa pitää viedä eteenpäin imaamien saarnojen kautta. Heillä on ilmiselvä kova halu nähdä muutosta muslimimaissa. Isis, Boko Haram ja muut tekevät niin paljon hallaa islamin maineelle, että he näkevät, että nyt on todella lähdettävä liikkeelle.

– Me kristityt ja nämä muslimijärjestöt olemme samassa veneessä, koska molemmilla on se tarkoitus, että muslimimaissa kaikkia vähemmistöjä pitää puolustaa ja suojella, Candelin toteaa.

 
artikkelibanneri Uusi Tie