![]() |
Hallitus päätti viime viikolla budjettiriihessä lisätä virallisia kehitysyhteistyön määrärahoja ensi vuodelle 108 miljoonalla eurolla.
Lisäys vie Suomen uskottavalle kasvu-uralle kohti kansainvälistä tavoitetta 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudesta.
Kehitysyhteistyövarojen kokonaismäärä vuodelle 2011 on 1 074 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa noin 0,58 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Virallisiin kehitysyhteistyömäärärahoihin lasketaan varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi muun muassa kehitysmaiden pakolaisten vastaanottamisesta Suomessa syntyviä kuluja sekä osa EU:n kehitysyhteistyöstä.
- Päätös on askel oikeaan suuntaan ja Suomella on nyt mahdollisuus lunastaa 40 vuoden takainen 0,7-lupauksensa, toteaa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Niina Pitkänen.
Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
Kehitysyhteistyöllä on kannattajia ja vastustajia. Pankinjohtaja Björn Wahlroos on arvostellut työtä rahojen heittämisestä kankkulan kaivoon.
"Kaivossa ovat jo kuitenkin ne maailman köyhät, joilta puuttuvat hyvän elämän edellytykset", kirjoitti viime viikolla blogissaan lähetysjohtaja Seppo Rissanen.
Rissanen toteaa, että kehitysyhteistyön ja talouden intressit leikkaavat paikoin toisiaan, mutta lähtökohdat ovat erilaiset.
"Yritysten tavoitteena on tuottaa voittoa omistajilleen, kehitysyhteistyö lähtee oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta."
Takaisin
Ilmoita asiaton kommentti
"Kehitysyhteistyöllä on kannattajia ja vastustajia. Pankinjohtaja Björn Wahlroos on arvostellut työtä rahojen heittämisestä kankkulan kaivoon."
kommentti | 10.09.2010 10:29Ymmärtääkseni Wahlroos ei ole nähnyt ongelmallisena köyhempien maiden auttamista, vaan kyseenalaistanut sen, onko nykyisessä kehitysaputoiminnassa järkeä. Vaihtoehtonahan ei ole vain nykyinen kehitysapu tai kehitysaputoiminnan lakkautus. Vaan parempi vaihtoehto olisi koko kehitysyhteistyötoiminnan uudistaminen.
Ilmoita asiaton kommentti
Nyt markkinointipuheesta huolimatta ilmeisesti iso osa kehitysavusta päätyy ihan muihin taskuihin kuin maailman köyhimpien auttamiseen. Jos vaikkapa kehitysapujärjestö saa miljoonan, summasta menee ehkä 10-20 % järjestön mainontaan + rahankeruukuluihin. Jäljellä olevasta summasta menee kymmeniä prosentteja järjestön omien työntekijöiden palkkoihin, vuokriin kohdemaassa tai hotellikuluihin, heidän kouluttamiseensa, lentokuluihin ja matkakuluihin kohdemaiden sisällä. Mutta tästä ei haluta edes puhua. Yksikään suomalainen kehitysapujärjestö ei suostu raportoimaan, mikä osa heidän saamistaan rahoista lopulta päätyy niille kaikkein köyhimmille.
kommentti | 10.09.2010 10:30Oma asiansa on myös se, miten pitäisi auttaa. Vanha sanonta sanoo, että on parempi antaa onki kuin kalaa. Kala tulee nopeasti syötyä, mutta ongella voi saada monta kalaa, jos oppii sitä käyttämään.