Järvenpään ja Kauniaisten leikkauspäätös uuteen käsittelyyn

28.04.2010 16:49 |
Opetusministeri Henna Virkkunen kiistää linjausten muuttuneen kirkon henkilöstön koulutuspolitiikassa.
Opetusministeri Henna Virkkunen kiistää linjausten muuttuneen kirkon henkilöstön koulutuspolitiikassa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön sopimus kirkon nuorisotyöntekijä- ja diakonikoulutuksen leikkaamisesta Järvenpäästä ja Kauniaisista menee uuteen käsittelyyn Diakin sisällä. Syynä ovat yt-neuvottelut. Opetusministeri Henna Virkkunen puolustaa edelleen ministeriönsä leikkauspäätöstä. Kirkossa sen sijaan ihmetellään, miksei sitä ole kuultu kirkon henkilöstön koulutusta koskevissa päätöksissä.

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) ja opetusministeriön neuvottelema sopimus kirkon nuorisotyöntekijöiden ja diakonien koulutuksen siirtämisestä Järvenpäästä ja Kauniaisista Helsinkiin otetaan uudelleen käsittelyyn. Lainoppineiden mukaan ennen leikkauspäätöksiä Diakin olisi tullut käydä yt-neuvottelut ammattikorkeakoulun henkilöstön kanssa.

Kuusi viikkoa kestävät yt-neuvottelut aloitettiin oppilaitoksissa eilen. Diakin ylläpitäjähallitus ottaa asian uuteen käsittelyyn kokouksessaan 9. kesäkuuta.

Opetusministeri Henna Virkkunen: "Ammattikorkeakoulut päättävät koulutuksen sijoittumisesta itsenäisesti"

 

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) puolustaa edelleen opetusministeriön päätöstä keskittää Diakin nuorisokoulutus pääkaupunkiseudulla yhteen toimipaikkaan. Käytännössä päätös tarkoittaa Diakin Kauniaisten yksikön lakkauttamista ja Järvenpään yksikön keskeisten toimintojen siirtämistä Helsinkiin. Opiskelijoiden aloituspaikkoja ei muutoksen yhteydessä vähennettäisi.

- Linjaus on ammattikorkeakoulun tulevaisuuden kannalta tärkeä sikäli, että se vahvistaa Diakin eteläisen rakenteen toimintakykyä, perustelee Virkkunen Seurakuntalainen.fi:lle.

Diakonia-ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön neuvottelujen tuloksena syntyi sopimus kirkon nuorisotyönohjaajien ja diakonien koulutuksen kokoamisesta yhteen toimipisteeseen. Käytännössä linjaus tarkoittaa toimintojen keskittämistä Helsinkiin.

Virkkusen mukaan uudistuksella tavoitellaan korkeakouluyhteisöjä, joilla on edellytykset toimia kansallisesti ja kansainvälisesti korkealla tasolla ja joiden talous on kunnossa.

- Opiskelijan kannalta olennaista on saada opiskella aidossa korkeakouluyhteisössä, jossa myös kaikki opintoja tukevat palvelut ovat saatavilla. Näistä periaatteista on lähdetty myös Diakonia-ammattikorkeakoulun kohdalla.

Kolme vuotta sitten opetusministeriö rohkaisi Diakonia-ammattikorkeakoulua lisäämään nuorisotyöntekijäkoulutuksen aloituspaikkoja ja kehittämään Kauniaisten ja Järvenpään yksiköitä. Tuolloin opetusministerinä toimi Antti Kalliomäki (sd).

Virkkunen kiistää, että ministeriön linja olisi muuttunut.

- Opetusministeriön johdonmukaisena ja kauaskantoisena linjana koko 2000-luvun ajan on ollut tukea ammattikorkeakouluja suurempien toiminnallisten kokonaisuuksien ja kampusten synnyttämisessä. Näemme sen välttämättömyytenä tulevaisuuden korkeakoululaitosta rakennettaessa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten yksikköön valmistui viime syksyksi ammattikorkeakouluverkoston nykyaikaisimmat opetustilat 3,4 miljoonalla eurolla. Virkkunen ei osaa sanoa, mitä tiloille jatkossa tapahtuu.

- Olemassa olevan koulutustarjonnan sijoittumisesta eri toimipisteisiin ammattikorkeakoulut tekevät itsenäisesti päätöksiä.

Opetusministeri korostaa, että Kauniaisten ja Järvenpään koulutuksen leikkaava päätös syntyi yhteisissä neuvotteluissa Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Diakin ylläpitäjähallituksessa neuvottelutulos hyväksyttiin vasta äänestyksen jälkeen lukemin 6-3.

Kaupankäyntiä toimipaikoista

 

Seurakuntalainen.fi:n saamien tietojen mukaan Diakonia-ammattikorkeakoulun neuvottelijat kävivät rehtori Jorma Niemelän johdolla opetusministeriön kanssa kauppaa Diakin Kauniaisten toimipaikalla ja Turun ammattikorkeakoulun viestintäkoulutuksella.

Opetusministeriö lupasi Diakille, että jos se suostuu näiden yksiköiden lakkauttamiseen, opetusministeriö lupaa säilyttää toimipaikat Porissa, Oulussa ja Pieksämäellä.

Juuri Kauniaisten, Turun ja juustohöyläleikkausuhan alle asetetun Järvenpään toimipaikkojen edustajat äänestivät hallituksessa neuvottelutulosta vastaan.  

Puheenjohtaja Antti Lemmetyinen (Helsingin Diakonissalaitos), Aku Keltto (Porin Diakonissalaitos), Eero Väätäinen (Oulun Diakonissalaitos), Jukka Sariola (kirkkopalvelut, Pieksämäen toimipaikan edustaja), Anna-Liisa Markkula (Helsingin evankelinen opisto) ja Leena Rantanen (kirkkohallitus) äänestivät opetusministeriön esityksen puolesta.

Vähemmistöön jäivät Tapani Rantala (Turun kristillinen opisto), Hannu Harri (Järvenpään seurakuntaopisto) ja Timo Junkkaala (Suomen Raamattuopiston säätiö).

Rehtori Niemelän tavoitteena opetusministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa oli ensisijaisesti niin sanotun ilmansuuntarakenteen säilyttäminen.

- Kirkon koulutuksen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että meillä on yksikköinä Diak Etelä, Diak Itä, Diak Länsi ja Diak Pohjoinen. Tilastojen mukaan opiskelijat hakeutuvat koulutukseen pääsääntöisesti lähialueilta ja sijoittuvat lähialueille.

Niemelä myöntää, että Järvenpään ja Kauniaisten toimipaikkoihin on ollut imua koko maasta. Aluepolitiikan näkökulmasta ne ovat saattaneet olla liiankin suosittuja.

 - Diak Etelässä Kauniaisten ja Järvenpään toimipaikat ovat kyenneet imuroimaan koulutettavia laajemmaltakin. Mutta Diak Idän ja Diak Lännen menettäminen olisivat johtaneet aikaa myöten suureen työvoimapulaan seurakunnissa reuna-alueilla.

Piispa Mikko Heikka: "Haluan vielä vaikuttaa asiaan"

 

Espoon piispa Mikko Heikka aikoo vielä tehdä töitä sen eteen, että leikkauksilta vältyttäisiin, kun kirkon nuoriso- ja diakonikoulutus tulee uudelleen käsittelyyn. Järvenpään ja Kauniaisten toimipaikat kuuluvat Heikan hiippakunnan alueelle.

- Voin hyvin omalta osaltani vaikuttaa siihen, että Kauniaisten kiinteistö säilyisi edelleenkin paikkana, jossa opetus käytännössä tapahtuisi. Näin tehty kiinteistö säilyisi alkuperäisessä tarkoituksessaan. Asian etenemistä on hyvä seurata ja vaikuttaa asiaan, kun päätetään missä opetusta annetaan.

Kirkkohallituksen kasvatuksen ja nuorisotyön johtaja Marja-Leena Toivonen pitää olennaisena, ettei kirkon nuorisotyöntekijöiden koulutuspaikkoja vähennetä, jos toimipaikkoja karsitaan.

- Diakin toimintaa on kehitetty hyvin tähän asti, ja on tärkeää, että opetusministeriö näkee, että sitä pitää jatkaa. Nuorisotyö on tärkeää toimintaa, eikä sitä saisi riisua.

Toivanen näkee yhdistämispäätöksen olevan osa koulutushallinnon tehostamistavoitetta. Hän kuitenkin ihmettelee sitä, ettei kirkolta ole hänen tietääkseen pyydetty asiasta lausuntoa.

Lue myös: Ministeriö leikkaamassa kirkon koulutuksen Järvenpäästä ja Kauniaisista

Eduskunnalle kirjallinen kysymys Diak-toimipisteiden yhdistämisaikeista

 

Takaisin

Ilmoita asiaton kommentti

Mietin olisiko olemassa jokin parempi tapa päättää kristillisen koulutuksen ylläpidosta kuin laittaa eri yksikköjen edustajat äänestämään toisiaan vastaan kuin jossakin TV:n amerikkalaisessa selviytymisformaatissa?

Jälleen yksi surullinen esimerkki siitä, miten yhteiskunta määrittelee kansankirkon suunnan? - Tällä kertaa rahan ja opetusministeriön aluepolitiikan kriteereillä ohjautunut?

Manu Ryösö | 29.04.2010 11:26

Ilmoita asiaton kommentti

Positiivista, jos on vielä toivoa leikkausten peruuttamisesta. Koko tapaus tuo vain jälleen koomisen kontrastin vapaisiin suuntiin, jotka historiallisesti ovat välttyneet valtion kanssa naimisissa olemiselta. Siinä missä ne voivat vain tätäkin sotkua seurata säälivästi vierestä, vedetään ex. lut. kirkkoa jälleen kuin pässiä narussa.

Mikael Elmolhoda | 29.04.2010 16:00

Ilmoita asiaton kommentti

Kiitos opetusministeri Henna Virkkuselle siitä, että hän avasi opetusministeriön näkemyksen perusteluja.

Pienten yksiköiden yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on epäilemättä monin paikoin perusteltu ratkaisu, joka voi auttaa koulutuksen kehittämisessä.

Nyt on kuitenkin ilmeistä, että menetelmän mekaaninen soveltaminen voi paikoin johtaa päinvastaisiin tuloksiin, kuten ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostokin on todennut.

Timo Junkkaala | 30.04.2010 12:51

Ilmoita asiaton kommentti

On ainakin kolme syytä, miksi Diak Etelän toimipaikkojen yhdistäminen ei ole perusteltua.

Ensinnäkin Diak Etelä on jo yhdistetty hallinnollisesti, joten kaikki suuren yksikön tuomat edut ovat jo käytettävissä.

Toiseksi on selvityksissä käynyt ilmi, että joissakin keskeisissä asioissa koulutuksen tulokset ovat pienissä toimipaikoissa paremmat kuin suurissa. Esimerkiksi koulutuksen keskeyttämisiä tapahtuu vähemmän. Diak Etelän nykyisessä kolmen toimipaikan rakenteessa yhdistyvät mielekkäällä tavalla ison yksikön ja pienempien toimipaikkojen edut. On huonoa hallintoa, jos tämä rakenne, joka luotiin muutama vuosi sitten, nyt puretaan ilman että sen toimivuutta on edes arvioitu.

Timo Junkkaala | 30.04.2010 12:53

Ilmoita asiaton kommentti

Kolmanneksi toimipaikkojen yhdistäminen sotii kirkollisen koulutuksen erityisluonnetta vastaan. Sekä kirkollisessa että sosiaalialan koulutuksessa tärkeä ammatillinen ja persoonallinen kasvu toteutuu paremmin sellaisissa pienemmissä koulutuskokonaisuuksissa, jotka mahdollistavat opettajien ja opiskelijoiden läheisemmän kontaktin.

Järvenpään ja Kauniaisten toimipaikat nauttivat seurakunnissa suurta luottamusta ja edustavat sellaisia kirkollisen koulutuksen traditioita, joita ei ole syytä vaarantaa. Kuten edellä olevasta tiedotteesta käy ilmi, juuri näihin yksiköihin hakeutuu opiskelijoita eri puolilta Suomea.

Kirkon elämää tuntevat tietävät, että tässä tapauksessa rakenteen muuttaminen heikentäisi merkittävästi opiskelijarekrytointia.

Timo Junkkaala | 30.04.2010 12:55

Ilmoita asiaton kommentti

Oli hyvä lukea uutisesta Mikko Heikan ja Marja-Leena Toivasen kommentit. Sekä opetusministeriössä että Diakin johdossa on syytä kuunnella kirkon johdon ja seurakuntien näkemyksiä.

Oli hyvä lukea myös opetusministerin lausunto, jonka mukaan ammattikorkeakoulut päättävät itse koulutuksen sijoittumisesta eri toimipisteisiin. Jos näin on, niin kuin tietysti pitäisi olla, silloin ei ole epäilystäkään siitä, mihin ratkaisuun päädytään.

Diak on itse selvillä nykyisen rakenteen eduista ja on päätynyt omissa suunnitelmissaan kehittämään koulutusta siltä pohjalta. Hyvin menestyvää koulutusta ei tule mekaanisilla hallinnollisilla ratkaisuilla vaarantaa.

Timo Junkkaala | 30.04.2010 12:56