Kansainvälistä kipinöintiä Partaharjulla

 

Leiritunnelmaa eilen illalla järjestetyltä avajaisnuotiolta. Kuva: Juhani Valtola

Kirkko haluaa panostaa 10-14-vuotiaisiin, jotka jäävät päiväkerhojen ja rippikoulun väliin. Eilen alkanut Kipinä-leiri kokoaa 1700 leiriläistä Partaharjulle.

Leirikylään on saapunut 80 ryhmää ympäri Suomen. Kansainvälisiä osallistuja on Afganistanista, Japanista, Kiinasta, Tanskasta, Unkarista, Virosta ja Venäjältä, yhteensä lähes sata.

” Lasten oma leirielämä, ilo ja ainutkertainen mahdollisuus kokea suuret iltanuotiot Partaharjulla antavat arvokkaita Kipinä-leirin muistoja loppuelämäksi”, sanoo leirinjohtaja, Poikien ja tyttöjen keskuksen toiminnanjohtaja Eero Jokela. 

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Maanantaina asti jatkuvalla leirillä lapset asuvat viidessä eri leirikylässä. Leirillä vallitsee demokratia, joten päivittäin kokoontuvaan leiriparlamenttiin osallistuu jokaisesta kylästä kyläpäällikön lisäksi myös kaksi leiriläistä. Lasten ehdotuksia ja mielipiteitä kuunnellaan tarkasti, mutta vastuu päätöksistä on viime kädessä kuitenkin aikuisilla.

Mediaan ja lehdistöön leiriläiset saavat tutustua hyvin, sillä joka aamu jokaisessa kylässä on luettavissa tabloid-kokoinen leirilehti Kipinöitä. Lehden tekevät medialeiriläiset, jotka kirjoittavat ja kuvaavat juttuja ammattilaisten auttaessa tarpeen mukaan. Uutiset, jotka eivät mahdu paperilehteen julkaistaan Kipinä-leirin verkkosivulla.

Unohtumaton elämys

”Leirin ohjelmaa kannattelee Kipinä-leirille rakennettu tarinamaailma, jonka on kirjoittanut tarinankertoja Kiisi Isotalo. Tarinoihin sukelletaan jo tullessa linja-autossa, jossa kuullaan ensimmäinen tarina ja päivittäin tarina jatkuu huipentuen paluumatkalla”, kertoo ohjelmavastaava, kouluttaja Maara Kosonen.

Ohjelmaa on leirillä kolmessa tasossa. Leiriläiset toimivat yhteisenä leirinä, mutta myös kylätasolla ja omassa ryhmässään. Kylissä leiriläisille on tarjolla erilaisia askartelupajoja, ukulelen soittoa tai vaikka BMX-pyöräilyä kiinnostuksen mukaan.

Luonto, suvaitsevaisuus ja hengellisyys kulkevat leirillä tärkeinä teemoina, jotka sisältyvät myös ohjelmaan. Leiribändinä toimii MTV Juniorilta tutuksi tullut Pekka Laukkarinen yhdessä Leevi Helon ja Matti Laitisen kanssa. Taika-Petteri tuo hahmoineen leirille vatsastapuhumisen ja taikatemput.

Kirkko panostaa varhaisnuorisoon

Evankelisluterilaisen kirkon lapsi- ja nuorisotyössä on viime vuosina keskitytty pitkälti päiväkerhoihin ja rippikouluun. Näiden väliin mahtuvat kuitenkin 10-14-vuotiaat, joiden ikävaihe on tärkeä identiteetin ja hengellisen kasvun kannalta.

”Lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus saada seurakunnassa tukea kasvulleen kaikissa elämänsä ikävaiheissa”, toteaa varhaisnuorisotyöstä vastaava asiantuntija Katri Vappula kirkkohallituksesta.

10-14-vuotiaat kasvavat lapsuudesta nuoruuteen ja alkavat esimerkiksi käyttää itsenäisesti peli- ja mediamaailmaa. Vappulan mukaan tässä ikävaiheessa lapsen saama tuki voi kantaa häntä rippikouluun ja nuoruuteen sekä tajota aineksia identiteetin muodostamiseen.

”Monissa seurakunnissa satsataan tässä ikäryhmässä yhteistyöhön koulun kanssa. Uusimpina tuulina ovat ne toiminnot, jotka vastaavat tuon ikäisten oleskelukulttuuriin, kuten avoimien ovien toiminta tai toiminta netissä”, Vappula toteaa.

Neljän vuoden välein järjestettävä Partaharjun suurleiri on evankelis-luterilaisen kirkon varhaisnuorisötyön huipputapahtuma. Tänä vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Kipinä-suurleirin suojelijana. Leirin järjestäjänä toimii PTK – poikien ja tyttöjen keskus yhdessä PTK:n piirien, Kirkon kasvatus ja perheasiain, hiippakuntien ja paikallisseurakuntien sekä Changemakerin, Kirkon Ulkomaanavun, Seurakuntien Lapsityön keskuksen ja Suomen Lähetysseuran kanssa.

Varhaisnuorisotyön kehittämisestä keskustellaan perjantaina 24.7. Mikä ikä? -seminaarissa Pieksämäellä. Seminaarin yhteydessä julkaistaan samanniminen kirja, joka tuo esiin kirkon varhaisnuorisotyön toimivia esimerkkejä.

Lähde: Kirkon tiedotuskeskus ja Kipinä-leirin tiedotteet.