Joskus tekee mieli kysyä, onko tämä Suomi vai psykedeeli elokuva. Käsikirjoitus on niin absurdi, että Samuel Beckett saattaisi vihertyä kateudesta, vaikka hänen näytelmänsä "Huomenna hän tulee" tai "Leikin loppu" sopisivat tämänkin elokuvan nimeksi. Ihmeentekijäähän me odotamme. Jonku täytyy hoitaa tää juttu! Ja huomenna se joku tulee. On pakko tulla.
"Mitä ihmettä tämä on?" kyseli ystävä, joka näki väen vaeltavan satamäärin kuulemaan ravintoterapeutin ja hyvinvointikonsultin ilmaista luentoa, mutta liittyi sitten imuun itsekin. "Istuimme kuin kirkossa kuulemassa, että voita saa syödä ja oikeaa juustoa, lanttua ja porkkanaa, mutta ei sokeria. Puuttui vain halleluja -huuto", hän hämmästeli. Kerran sanaa kuultiin kirkossa. Sitten television puoli yhdeksän uutisista tuli kansakunnan yhteinen kokemus.
