Jumalan sana sydämen kielellä

Yhtenä kesänä sain osallistua savolaiseen messuun. Sisarelleni Kaijalle annettu tehtäväksi kääntää päivän teksti, tuhlaajapoikavertaus, savon murteelle, minkä homman hän hoitikin aivan erinomaisesti. Kun minä sinä pyhänä seisoin kirkossa tekstiä kuuntelemassa, tajusin ensimmäistä kertaa elämässäni, miltä tuntuu kuulla Jumalan sanaa oman sydämensä kielellä. Minähän suorastaan näin silmieni edessä, miten isä ”koppasi” pojan syliinsä tämän palattua harharetkiltään.

Montakohan kirjoitettua kieltä maailmasta yleensä löytyisi, jollei kristittyjen sydän olisi aina palanut raamatunkäännöstyölle? Luther loi saksan kirjakielen, Olaus Petri ruotsin, Agricola suomen. Kuvittelepa hetken verran, ettei Raamattua olisi käännettykään suomeksi. Lukisimme sitä englanniksi tai ruotsiksi, ne meistä, jotka vieraita kieliä osaavat. Pyhäkoulun pitäminen olisi lähestulkoon mahdotonta. Ihmisen kielitaidosta riippuisi, miten syvällisesti hän Raamatun tekstejä ymmärtäisi.

Kiitos sinulle, Mikael Agricola, vaivannäöstäsi! Minkä työn sinä teitkään kirjakielen luomisessa ja UT:n kääntämisessä, vaikka suomi olikin kotikielesi! Homma olisi ollut sata kertaa hankalampi, jos sinun olisi ensin pitänyt opetella suomi a:sta alkaen.

Pohjois-Keniassa käydessäni sain tutustua raamatunkääntäjien työhön. Huomasin, ettei Uuden testamentin kääntämisestä kirjoittamattomalle kielelle selvitä vuodessa eikä kahdessakaan; projekti vaatii todella pitkän satsauksen. Suomenruotsalainen pariskunta oli tullut SLEF:n lähettämänä Samburun maakuntaan jo 11 vuotta sitten. Ensimmäisen vuoden he asuivat varsinaisessa puskassa, jossa ei ollut mitään elämän mukavuuksia, eipä edes jääkaappia. Mutta siellä oli vain samburua puhuvia ihmisiä, joiden kanssa keskustellessa opittiin kieli.

Kuvittelepa hetken verran, ettei Raamattua olisi käännettykään suomeksi. Lukisimme sitä englanniksi tai ruotsiksi, ne meistä, jotka vieraita kieliä osaavat.

Wyckliff Raamatunkääntäjien kurssilla pariskunta oli jo oppinut, miten kirjoittamatonta kieltä analysoidaan. Ensiksi piti siis päästä selville, mitkä ovat samburun kielen äänteet ja millainen on sen kielioppi.

Vuoden kuluttua pariskunta muutti asumaan läänin pääkaupunkiin ja aloitti käännöstyön kenialaisen tiimin kanssa. Työtä on nyt tehty kymmenen vuotta. Rahoitusta riittää vielä kahdeksi vuodeksi, minä aikana Uusi testamentti pitäisi saada painokuntoon. Tehtävää on vielä paljon, ja kiirettä pitää!

Ongelmat ovat monet. Esimerkiksi: miten ilmaista sana ”vanhurskauttaminen” niin, ettei se kuulosta ihmisen omalta ponnistelulta? Onko samburun kielessä olemassakaan vastaavaa sanaa? Vai pitääkö asia ilmaista monella sanalla, siis kiertoilmaisulla?

Raamatunkäännöstyötä tehdään tällä hetkellä noin sadassa maassa. Maailmassa on yhä 1900 heimoa, jolla ei ole Uutta testamenttia tai sen osaa omalla kielellään. Kansainväliseen Wycliffe Global Alliance -järjestöön kuuluu noin 6500 työntekijää 60:stä eri maasta. Suomalaisia työntekijöitä on maailmalla kuutisen kymmentä erilaisissa tehtävissä. Hekin tarvitsevat esirukouksiamme.